Energiamarkkinat

Varttisähkö tulee – mitä kotitalouksien olisi hyvä tietää?

Tänä vuonna sähkömarkkinoilla siirrytään tuntihinnoittelusta varttihinnoitteluun. Pörssisähkön hinnan määrittäminen 15 minuutin jaksoissa tarjoaa kotitalouksille uusia keinoja optimoida sähkön käyttöä. Kokonaisuudessaan uudistus parantaa koko energiajärjestelmän tasapainoa, kun uusiutuviin energialähteisiin nojaava tuotanto ja kulutus voidaan sovittaa yhteen aiempaa joustavammin.

05/2025

teksti Markus Nora

kuvat Canva

Sähkön markkinahinta, jolla yleensä viitataan vuorokausimarkkinoiden Suomen aluehintaan, määritetään päivittäin seuraavalle vuorokaudelle sähköpörsseihin tehtyjen osto- ja myyntitarjousten perusteella. Se toimii useimpien pörssisidonnaisten sopimusten viitehintana ja pörssisidonnaisten sopimusten yleistymisen vuoksi tukkumarkkinahinnalla voi olla vaikutusta monenkin kotitalouden elämään.

Toistaiseksi markkinahinnan määrittäminen on tapahtunut tunnin tarkkuudella mutta tähän on tulossa muutos vuoden 2025 aikana, kun suuressa osassa Eurooppaa siirrytään laskemaan hinta varttitunneittain. Ensimmäisen varttihinnoitellun vuorokauden on suunniteltu olevan syksyllä 2025*. Kuluttajamarkkinoilla käytetyllä varttisähkö-termillä viitataan sähkön tukkuhinnan määräytymiseen varttitunnin tarkkuudella.

Muutos perustuu EU-lainsäädäntöön ja sillä pyritään parantamaan sähkömarkkinoiden tehokkuutta ja joustavuutta, mikä tarkoittaa samalla tuotannon ja kulutuksen parempaa tasapainottamista. Taustalla on uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, lisääntynyt tarjonta, mikä on tehnyt sähköntuotannosta vaihtelevampaa ja vaatii tarkempaa hinnoittelua ja kulutuksen nopeampaa reagointia.

Hinta heilahtelee lyhyemmissä jaksoissa

Kotitalouskuluttajien korvaan varttitunneittain vaihteleva hinta saattaa kuulostaa haastavalta ja herättää kysymyksiä siitä, kuinka hintoja pitäisi pystyä seuraamaan ja omaa kulutusta ohjaamaan halvimmille hetkille. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä tilanne ei poikkea kovinkaan paljon aiemmasta. Vaikka hintojen heiluntaa voikin esiintyä varttituntitasolla näkyy muutos ensisijaisesti siinä, että vaihtelu tapahtuu pienemmissä askelissa kuin ennen. On myös odotettavissa, että terävimpiä piikkejä madaltaa ajan myötä lisääntyvä kulutusjousto.

Muutos tarjoaa etenkin pörssisidonnaisen sopimuksen tehneiden tapauksessa uusia mahdollisuuksia oman kulutuksen optimointiin ja säästämiseen. Se ei tarkoita, että kulutusta olisi pakko säädellä vartin tarkkuudella hyötyäkseen pörssisähkön eduista. Etenkin pidempikestoinen kulutus tasaa hintaa useamman vartin jakson yli, jolloin keskihinta ei nouse kohtuuttoman korkeaksi. Toisaalta omaa kulutusta ei välttämättä tarvitse jatkossa lykätä kalliin hinnan takia tunnilla, vaan varttikin voi jo riittää. Kuluttajat ovat voineet seurata tähän asti tuntikohtaisia hintoja niin sähkön vähittäismyyjien palveluista kuin Fingridin Tuntihinta -sovelluksesta. On hyvin todennäköistä, että markkinoille tulee jatkossa entistä enemmän hintojen seurantaan ja kulutuksen ohjaukseen suunnattuja teknisiä ratkaisuja ja palveluita.

Uudistuksia sopimusvalikoimaan ja sähkön mittaukseen

Myyjien sopimusvalikoima tulee uudistuksen myötä laajenemaan tuntihinnoitelluista tuotteista varttihinnoiteltuihin. Osa aiemmin tehdyistä pörssisidonnaisista sopimuksista päivittyy automaattisesti varttihinnoitelluiksi, mutta näin ei ole välttämättä kaikkien sopimusten kohdalla ja tältä osin muutos saattaa edellyttää kuluttajalta aktiivisuutta. Molempia vaihtoehtoja on todennäköisesti tarjolla vielä pitkän aikaa, samoin kuin kiinteähintaisia toistaiseksi voimassa olevia ja määräaikaisia sopimuksia. Pientuotantosopimuksiin muutos vaikuttaa siten, että jatkossa tuotannon ja kulutuksen mittaaminen tapahtuu varttitunneittain ja tuotannosta maksettava hinta perustuu varttikohtaiseen markkinahintaan.

Varttisähköstä hyötyminen käyttöpaikkatasolla edellyttää sähkömittareiden päivittämistä mittaamaan kulutus vartin tarkkuudella. Päivitys varttimittaukseksi voidaan joissain tapauksissa toteuttaa pelkällä mittarin uudelleen ohjelmoinnilla, mutta osa mittareista joudutaan vaihtamaan. Koko maassa mittareiden on kyettävä varttimittaukseen vuoden 2028 loppuun mennessä. Tällä hetkellä mittareista siihen kykenee noin 50 %. Siirtymä tapahtuu automaattisesti verkkoyhtiöiden toimesta, eikä edellytä toimenpiteitä kuluttajilta. Niin kauan kuin käyttöpaikan mittaus tapahtuu tunneittain, laskutusperusteena oleva tuntihinta on varttihintojen keskiarvo. Oman mittarin varttimittauskyvykkyyden voi tarkistaa katsomalla, löytyykö datahubista oman käyttöpaikan kulutus varttitunnin tarkkuudella ilmoitettuna.

Kaiken kaikkiaan varttisähkö tulee oletettavasti olemaan tervetullut uudistus niin sähköjärjestelmän, markkinoiden kuin kuluttajienkin näkökulmasta.

*tekstiä päivitetty: ajankohta siirtynyt kesäkuulta syyskuulle teknisten syiden vuoksi.

Lue myös

Energiamarkkinat

Miksi sähkön jakelumaksut vaihtelevat alueittain – ja mistä syistä tehomaksu yleistyy myös kotitalouksien laskuissa?

Sähkön jakelumaksut ovat olennainen osa sähköstä maksettavaa kokonaishintaa, ja erityisesti niiden alueelliset erot herättävät aika ajoin keskustelua. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, mistä syistä sähkön jakelumaksut ja niiden rakenteet vaihtelevat eri alueilla Suomessa. Lisäksi avaamme, miksi tehopohjainen maksu on yleistymässä myös kotitalouksien siirtolaskuissa.

05/2025

Energiamarkkinat

Joustomarkkinat mahdollistavat sähköverkon tehokkaan käytön

Sähköverkon joustomarkkinat ottavat nyt ensimmäisiä askeliaan Suomessa. Energiaviraston verkkoinsinööri Sari Kolu kertoo mihin uuden markkinan luomisella pyritään ja miten joustopalveluja käytännössä ostetaan ja myydään.

05/2025

Energiamarkkinat

Mikä sähkösopimus kannattaisi valita?

Sähkö tulee kaikille töpselistä, mutta hyvin eri hintaan. Valitsemalla oikean sähkösopimuksen kuluttaja voi säästää satoja euroja vuodessa. Hinta ei kuitenkaan ole sähkösopimuksen ainoa tärkeä ominaisuus.

01/2026