Energiamarkkinat

Verkkolupa-asioissa uutta oikeuskäytäntöä

Itä-Suomen hallinto-oikeus pysytti tuoreissa ratkaisuissaan päätökset, jotka Energiavirasto oli antanut elinkeinonharjoittajan suljetun jakeluverkon sähköverkkolupahakemuksen johdosta. Hallinto-oikeuden päätökset vahvistavat viraston vakiintuneet tulkinnat sähkömarkkinalain soveltamisesta.

11/2018

teksti Heikki Vestman

kuvat Fre Sonneveld, Patrick Brinksma/Unsplash

Vastuualueen jakeluverkonhaltija vaati valituksessaan elinkeinonharjoittajan suljetun jakeluverkon sähköverkkoluvan kumoamista, koska lupa koskee myös alle 110 kV jakeluverkkoa ja siinä on tältä osin määrätty maantieteellinen vastuualue.

Jakeluverkonhaltija vaati lisäksi kumoamaan päätöksen, jolla virasto on muuttanut sen maantieteellistä vastuualuetta siltä osin kuin kyseinen vastuualue on määrätty suljetun jakeluverkon haltijalle. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.

Ensinnäkin hallinto-oikeus vahvisti, että hakija täyttää suljetun jakeluverkon sähköverkkoluvan edellytykset, vaikka hakijan alle 110 kV jakeluverkko sijaitsee kiinteistön sisällä. Hallinto-oikeuden mukaan sähkömarkkinalain tavoitesäännöksen sekä lain esitöiden perusteella sähkömarkkinalain 4.2 §:n poikkeussäännöstä, joka mahdollistaa sähköverkkotoiminnan harjoittamisen ilman sähköverkkolupaa, on tulkittava suppeasti.

Virasto on katsonut verkkoluvassa hakijan harjoittavan luvanvaraista sähköverkkotoimintaa sähköverkon käyttötavan ja erityispiirteiden vuoksi, vaikka hakijan alle 110 kV jakeluverkko sijaitseekin kiinteistön sisällä 110 kV suurjännitteisen jakeluverkon ylittäessä kiinteistörajat. Ratkaisu ei siten muuta vakiintunutta hallintokäytäntöä kiinteistön sisäisten sähköverkkojen luvanvaraisuuskynnyksestä.

Maantieteellinen vastuualue

Toiseksi tuomioistuin katsoi, että Energiaviraston tulee sähkömarkkinalain nojalla määrätä suljetun jakeluverkon sähköverkkoluvassa alle 110 kV jakeluverkon osalta maantieteellinen vastuualue. Ratkaisu vahvistaa siten viraston hallintokäytännön, että suljetun jakeluverkon haltijalle on määrättävä alle 110 kV jakeluverkon osalta maantieteellinen vastuualue, johon verkonhaltijan oikeudet ja velvollisuudet kohdistuvat. Muu tulkinta johtaisi sähkömarkkinalain tavoitteiden ja vastuualuejärjestelmän kannalta ongelmalliseen tilanteeseen, jossa eri verkonhaltijoiden väliset vastuut ja oikeudet olisivat epäselvät.

Kolmanneksi hallinto-oikeus linjasi, että hakijalle myönnetty suljetun jakeluverkon sähköverkkolupa ja siinä määrätty maantieteellinen vastuualue ovat sähkömarkkinalaissa tarkoitettu painava syy muuttaa vastuualueen jakeluverkonhaltijan maantieteellistä vastuualuetta tältä osin. Ratkaisussa on selvennetty myös, että sähkömarkkinalain sanamuodon perusteella jakeluverkonhaltijan sähköverkkolupaa ei ole vastuualueen muuttamisen johdosta tarpeen muuttaa.

Hallinto-oikeus antoi myös ratkaisun suljetun jakeluverkon alueella toimivan suurjännitteisen jakeluverkon haltijan asemasta kyseisessä sähköverkkolupa-asiassa. Hallinto-oikeus katsoi, ettei suurjännitteisen jakeluverkon haltija ollut asiassa asianosainen. Tältäkin osin ratkaisu on viraston vakiintuneen tulkinnan mukainen.

Lue myös

Energiamarkkinat

Miksi sähkön verkkopalvelumaksuissa on alueellisia eroja? - 10 kysymystä sähkön verkkopalveluiden valvonnasta

Suomessa on vajaa 80 paikallista sähkön jakeluverkkoyhtiötä, joilla on sähkön siirrossa ja jakelussa paikallinen monopoliasema. Verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiä eli viranomaisvalvonnan perusteita uusitaan parhaillaan seuraavalle kahdeksalle vuodelle.

06/2023

Energiamarkkinat

Vauhdikkaasti uudistuva energiajärjestelmä edellyttää saumatonta yhteistyötä

Kantaverkkoyhtiö Fingridin uutena toimitusjohtajana 1.1.2024 aloittanut Asta Sihvonen-Punkka haluaa kehittää ja tiivistää kansallista ja kansainvälistä sähkömarkkinayhteistyötä. Dialogia tarvitaan asiakkaiden, markkinatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa.

01/2024

Energiamarkkinat

Sähkömarkkinoiden vuosi 2023 - tuotanto vaihteli, sähkön hinta laski

Sähkömarkkinoilla vuosi 2023 oli tapahtumarikas. Kotimaisen sähköntuotannon määrä kasvoi voimakkaasti ja tuotantopalettia muokkasi Pohjolan suurimman ydinvoimalayksikön käyttöönotto sekä suuri määrä uutta tuulivoiman tuotantoa. Sähkön hinta laski tuntuvasti vuositasolla, mutta tuntihinnoissa oli hyvin suuria vaihteluita. Vuoden aikana nähtiin hintapiikkejä ja ennätysmäärä negatiivisia tuntihintoja.

02/2024