Energiamarkkinat

Vauhdikkaasti uudistuva energiajärjestelmä edellyttää saumatonta yhteistyötä

Kantaverkkoyhtiö Fingridin uutena toimitusjohtajana 1.1.2024 aloittanut Asta Sihvonen-Punkka haluaa kehittää ja tiivistää kansallista ja kansainvälistä sähkömarkkinayhteistyötä. Dialogia tarvitaan asiakkaiden, markkinatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa.

01/2024

teksti Minna Mattsson

kuvat Asta Sihvonen-Punkka ja Canva

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on keskeisessä roolissa puhtaan sähköjärjestelmän mahdollistajana.

– Haluamme olla vastuullinen toimija, mahdollistaa omalla toiminnallamme energiamurroksen ja viedä sitä määrätietoisesti eteenpäin omassa roolissamme, kertoo Fingridin toimitusjohtajana 1.1.2024 aloittanut Asta Sihvonen-Punkka.

– Tavoitteena on hyvin toimivat ja laajat markkinat, jotka hyödyttävät Suomea. Esimerkiksi puhtaan energian investoinneissa Suomi on haluttu investointipaikka, sillä meillä on laajat, ennakoitavat ja hyvin toimivat markkinat sekä vahva kantaverkko ja koko maan kattava tarjousalue. Se tuo vakautta ja läpinäkyvyyttä, Sihvonen-Punkka sanoo.

Sähköistyminen korostaa kantaverkon merkitystä. Tulevina vuosina sähköjärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa ja verkkoon kytketään valtavasti lisää sään mukaan vaihtelevaa puhdasta sähköntuotantoa, mutta myös lisää sähkön kulutusta. Puhtaalla sähköllä korvataan muita energiamuotoja, jotta saamme Suomessa leikattua päästöjä ja yllämme ilmastotavoitteisiin.

– Fingridissä meillä on hyvä tilannekuva, mitkä uudet toimijat haluavat Suomen sähkömarkkinoille. Keitä ovat nykyiset tuottajat sekä kulutuskohteet. Puhtaan energian kulutuskohteille on tilausta. Olemassa olevia teollisuuden prosesseja muutetaan puhtaaseen sähköön perustuvaksi ja vedyn tuotantolaitoksia rakennetaan.

Pohjoisesta etelään ja rajojen yli

Fingridillä on mittava, seuraavan 10 vuoden aikana toteutettava ja 4 miljardin euron suuruinen, investointiohjelma. Se pitää sisällään useita pohjoisen ja etelän suuntaisia yhteyksiä.

– Karkeasti yleistettynä Suomessa 80 prosenttia sähkönkulutuksesta on Tampereen eteläpuolella, mutta tuotanto on sen pohjoispuolella. Sähköä pitää siirtää etelään pohjoisesta ja länsirannikolta, missä tällä hetkellä on lähestulkoon kaikki tuulivoiman tuotanto. Suunnitelmissa on myös vahvistaa yhteyksiä Suomen ja Ruotsin välillä ja sitä kautta Pohjoismaihin. Keskusteluissa on lisäksi kolmas Estlink-yhteys Suomesta Viron suuntaan, Sihvonen-Punkka kertoo.

– Investointiohjelmamme mahdollistaa myös isoja kulutuksen liittymiä. Siirtoyhteyksien rakentamisen lisäksi teemme työtä sen eteen, että hyödyntäisimme nykyistä verkkoa mahdollisimman tehokkaasti ja jotta voimme liittää tuotantoa ja kulutusta entistä nopeammin verkkoon, hän kertoo.

Kun lännen siirtokapasiteetti alkaa olla aika lailla täyteen myyty, Itä-Suomen puolella on vielä vähemmän liityntätarpeita. Julkisessa keskustelussa on toivottu, että yhtiö kehittäisi kantaverkkoa myös Itä-Suomen puolella.

– Me ilman muuta rakennamme, kun tiedämme, mistä kohtaa verkon pitää mennä. Kovasti etukenossa ei voi rakentaa, jos alueelle ei sitten liitykään ketään tai verkko ei kohtaa liittyjien tarpeita.

Sihvonen-Punkka kertoo, kuinka verkon rakentamissuunnitelman jälkeen yhtiö käy läpi vaihtoehtoiset linjaukset ja arvioi niiden ympäristövaikutukset.

– Teemme ennakkoon ympäristövaikutusten arviointeja useammasta johtoreitistä ja sitä kautta yritämme nopeuttaa suunnittelua. Kun päätös on tehty, mistä johtoreitti kulkee, tulee pöydälle lunastusasiat ja sitten itse rakennuttamisen kilpailuttamiset. Asiakkaiden tarpeet otetaan myös prosessissa huomioon. Kahden vuoden välein julkistamme kantaverkon kehittämissuunnitelman. Uusin suunnitelma on marraskuun 2023 lopulta.

Näkyvässä roolissa

Fingridin näkyvyys on viime vuosina kasvanut. Erityisesti energiakriisin myötä yhtiö on ollut valokeilassa.

– Energia-asioissa elämme tietynlaisessa taitekohdassa ja hetkittäin on ollut tiukkojakin tilanteita. Viime talven energiakriisissä kaivattiin neutraalia tietoa eri tilanteissa. Tarvittiin myös rauhoittavaa viestiä, kun tilanne ei ollut kriittinen, hän toteaa.

– Järjestelmävastaavana pidämme huolen siitä, että sähköjärjestelmä toimii ja valtakunnassa pysyy valot päällä.

Keskustelua ja yhteistyötä

Vuoden 2024 alussa yhtiön toimitusjohtajana aloittaneella Asta Sihvonen-Punkalla on pitkä kokemus energia-alalta ja johtotehtävistä erilaisissa organisaatioissa. Johtajana hän kuvailee itseään keskustelevaksi ja yhteistyöhaluiseksi.

– Yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa pitää antautua keskusteluun. Se auttaa ymmärtämään paremmin asioita ja toisten näkökantoja. Pyrin viemään asioita eteenpäin avoimella keskustelulla ja tietynlaisella määrätietoisuudella.

Fingridin toimitusjohtajan tehtävään hän astuu luottavaisin mielin.

– Yhtiö on hyvässä kunnossa kaikilla mittareilla mitattuna. Sitä on kehitetty tasapainoisesti ja määrätietoisesti kaikkien keskeisten liiketoiminta-alueiden osalta. Näitä ovat verkon kehittäminen ja rakentaminen, voimajärjestelmän käyttö ja sähkömarkkinat. Tärkeää on myös asiakasrajapinta. Yhtiö haluaa toimia asiakaslähtöisesti, hän toteaa.

Fingridin toimitusjohtajan tehtävässä ei ole klisee, että se on todellinen näköalapaikka. Erityisesti nyt ja tulevina vuosina, kun energiajärjestelmä uudistuu pikavauhtia.

– Energia-alalla eletään poikkeuksellisia ja haastavia aikoja. Toimintaympäristö on kovassa muutoksessa ja meidän pitää pysyä siinä mukana. Tuntuu, että koko ajan on jokin uusi tilanne käsillä. Edessä on todella mielenkiintoiset vuodet ja näen, että meillä on asiantunteva ja osaava porukka. Tämän joukon kanssa on mahtava päästä tekemään tuota työtä.

Myös sillanrakentajan taitoja tarvitaan.

– Emme voi tehdä muutosta yksin, vaan asiakkaat pitää saada mukaan. Uusien alalle tulevien toimijoiden, jotka haluavat osaksi Suomen sähköjärjestelmää, pitää ymmärtää miten järjestelmä ja markkinat toimivat. Samalla meidän pitää ymmärtää, mitä asiakkaat tarvitsevat ja minkälaisia mahdollisuuksia heillä on osaltaan antaa sähköjärjestelmän ja markkinoiden kokonaisuuteen.

Asta Sihvonen-Punkka aloitti Fingridin toimitusjohtajan tehtävissä vuoden 2024 alussa. Eläkkeelle siirtyneen Jukka Ruususen saappaita hän ei lähde täyttämään, vaan Sihvonen-Punkka pukee jalkaan ikiomat saappaansa ”ja ne ovat Fingridin punaiset”, hän kertoo hymyillen.

Joustojen valjastaminen käyttöön tärkeää

Sihvonen-Punkka nostaa yhdeksi tämän hetken isoksi kysymykseksi, miten järjestelmään saadaan lisää joustoa. Sääriippuvainen tuotanto kasvaa ja hetkittäin sähköä on tarjolla paljon ja välillä tarpeisiin nähden liian vähän.

– Me tarvitsemme lisää tarjontaa ja myös sähköjärjestelmän tasapainotus tarvitsee teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia reservejä. Välillä kritisoidaan, miksi tämä on niin vaikeaa, ja miksi erilaisia reservejä ja markkinapaikkoja on niin monenlaisia. Tarvitaan erilaisia reservituotteita, jotka ovat valmiina silloin, kun on häiriötilanne tai tarve tasapainottaa sähkön tuotantoa ja kulutusta.

Uusien asiakkaiden kanssa tarvitaan reserveihin ja reservimarkkinoihin liittyvää keskustelua, joka kertoo vaatimuksista, mutta toisaalta myös mahdollisuuksista.

– Tiedon pitää kulkea molempiin suuntiin. Monesti on kiinni siitä, pystyykö jotain säätöä tekemään teknisesti, että käyttöön on todella otettu se tekniikka, josta meille on ilmoitettu. On yhteispeliä, miten me saamme markkinat ja koko Suomen järjestelmän toimimaan. Meidän pitää tehdä tiiviistä yhteistyötä nykyisten ja tulevien asiakkaiden kanssa.

Suomen kilpailuvaltteja ennakoitavat markkinat ja yksi laaja tarjousalue

Suomen tämän hetken kilpailuetuja ovat laajat ja ennakoitavat sähkömarkkinat. Myös yksi tärkeä syy miksi tänne halutaan, on koko Suomen laajuinen tarjousalue, hän listaa.

– Vaikka sähkön hinnat vaihtelevat, yksi tarjousalue tuo vakautta. Jos Suomi olisi jaettu useampiin tarjousalueisiin, voisi jollain alueella hetken nauttia siitä, että sähkö on todella halpaa. Mutta jos alueelle tulisi yksikin iso, tai muutama iso kulutuskohde, tilanne muuttuisi. Nyt meillä on käytössä tämä yks yksi laaja tarjousalue, joka tuo tietynlaisen vakauden.

Suunnitelmissa reservimarkkinoiden laajentaminen

Sihvonen-Punkka kertoo, että Fingrid haluaa laajentaa reservimarkkinoita, joista osa toimii tällä hetkellä vain kansallisesti.

– Teemme kovasti töitä, että saamme pohjoismaiset markkinat tietyissä tuotteissa. Olemme myös liittymässä eurooppalaisille säätöenergian markkina-alustoille, joissa Suomi eikä muut Pohjoismaat ole vielä osana. Eurooppalaiset markkinapaikat ovat kuitenkin jo olemassa. Siellä on jo keskieurooppalaisia kantaverkkoyhtiötä ja käydään kauppaa tietyistä reservienergioista. 2024 toukokuun lopussa on tarkoitus liittyä PICASSO-nimiselle markkina-alustalle ja ottaa Suomessakin käyttöön automaattisen taajuudenpalautusreservin energiamarkkinat ja markkina-alusta.

Hän korostaa Energiaviraston tärkeää roolia muutoksessa.

– Suuret muutokset tarkoittavat myös muutoksia hyväksyttävissä menetelmissä tai kyseisten reservituotteiden markkinoita koskevissa ehdoissa, jotka me niin ikään hyväksytämme Energiavirastolla. Meillä on näitä koskien Energiaviraston kanssa tiivis vuoropuhelu. Virasto viimekädessä päättää, mikä on hyväksyttävä menetelmä tai hyväksyttävät ehdot, hän tiivistää.

Enemmän pohjoismaista yhteistyötä

Sihvonen-Punkka toivoo Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden ja regulaattorien välille tiiviimpää yhteistyötä, jossa  regulaattoreiden kanssa voisi keskustella nykyistä avoimemmin erilaisista ongelmista ja miten niitä olisi järkevintä ratkoa.

– Käsillä on nyt vaikeita asioita, kuten uusi siirtokapasiteetin laskentamenetelmä, tasehallinnan ja reservimarkkinoiden muutokset. Nyt on aika ja paikka miettiä, miten me saamme nämä yhdessä lentoon markkinamielessä. Koko energiamurros ja joustot – nämä ovat asioita, jossa voisimme olla suunnannäyttäjiä.

Asta Sihvonen-Punkka Uusiutuvan energian päivässä 18.1.2024: Miltä näyttää kantaverkkoyhtiön ja Suomen energiajärjestelmän tulevaisuus uuden toimitusjohtajan silmin?

Fingridin tuoreella toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkalla on pitkä kokemus energia-alalta. Hän on työskennellyt Fingidissa sähkömarkkinoista vastaavana johtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2016 asti. Tätä ennen hän työskenteli Viestintävirastossa viisi vuotta pääjohtajana ja tätä ennen hän toimi Energiamarkkinaviraston ylijohtajana.

Tutustu Uusiutuvan energian päivän ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Lue myös

Energiamarkkinat

Manipuloidaanko energiamarkkinoita? Näin tukkumarkkinoita valvotaan Energiavirastossa

Kansainväliset velvoitteet kieltävät sähkö- ja maakaasumarkkinoiden manipuloinnin sekä sisäpiiritiedon väärinkäytön. Tavoitteena velvoitteilla on varmistaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoinen vuorovaikutus tukkumarkkinahintoihin. Tämän toteutumista Suomessa valvoo Energiavirasto.

02/2024

Energiamarkkinat

Häiriöihin sähköverkossa on varauduttu suunnitelmallisesti

Erilaisiin sähköverkkoon kohdistuviin häiriöihin varautuminen on kriittinen osa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa. Tämän talven mahdollinen sähköpulatilanne on harvinainen, mutta siihen on varauduttu.

12/2022

Energiamarkkinat

Mitä tapahtui sähkömarkkinoilla vuonna 2022?

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen energiavuosi. Energiajärjestelmää ravisteli erityisesti kaasun, sähkön, öljyn, kivihiilen sekä puupolttoaineiden tuonnin päättyminen Venäjältä. Äkillinen muutos vaikutti koko energiajärjestelmään sekä sähkömarkkinoihin monella tapaa.

03/2023