Vuosi 2024 alkaa olla Joulupukin vierailua ja uuden vuoden raketteja vaille valmis. Seuraavalle siirrytään TEM:n energiaosastolla ja Energiavirastossa hyvin kiireisinä. Työn alla on 10.10.2023 voimaan tulleen uudistetun energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallinen täytäntöönpano. Vajaa vuosi on aikaa jäljellä, 11.10.2025 pitäisi kaiken olla valmista. Toimeenpantava paketti on laajin ja sekavin mitä olen vuonna 2003 alkaneessa omassa energiatehokkuuteen liittyvässä direktiivihistoriassani nähnyt. Niiden aiempien kolmen toimeenpano oli käsillä olevaan verrattuna aivan verryttelyä. Poikkeuksellinen määrä ristikytkentöjä muihin EU-säädöksiin ei himmelin hallintaa helpota.
Komission järjestelmästä löytyy ajantasaista tietoa EED (2012) ja EED (2018) tilanteesta. Käytännössä kaikki jäsenvaltiot saavat komissiolta virallisen huomautuksen jostain komission olettamasta toimeenpanon puutteesta. Pääosin ne saadaan kuitattua täydentämällä asian kuvausta. Jos velvoitetta ei ole hoidettu, sitten prosessi etenee. Komission järjestelmästä poimittuna lähemmäs kymmenellä jäsenvaltiolla on rikkomusmenettely edelleen käynnissä energiatehokkuusdirektiiviin vuonna 2018 tulleista muutoksista. Kahdella näyttäisi olevan rikkomusmenettely sulkematta vuonna 2012 voimaan tulleesta alkuperäisestä EED:stä. Yhtään tuomioistuimeen saakka edennyttä tapausta en löytänyt, mutta vaikeuksia näyttää olevan.
Täikamman tarkkuudella
Saimme aikanaan EED (2012) -toimeenpanosta rikkomusmenettelyä edeltävässä EU Pilot-prosessissa lähemmäs 200 kysymystä. Kaikkeen muuhun oli antaa komissiota tyydyttävät vastaukset, mutta parin artiklan osalta jouduimme ripeään säädösvalmisteluun. Täytäntöönpanossa pätee ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”. Viisas tekee kerralla riittävän hyvin.
Nykyisin komissio konsultteineen syynää jäsenvaltioiden toimet täikammalla. Arvelen, että EED (2023) -toimeenpanosta moni jäsenvaltio käy komission kanssa kirjeenvaihtoa pitkälle ensi vuosikymmenen puolelle. Kysymys ei ole pelkästään tekemättömyydestä. Sekava ja paikoin mahdottoman rajaa koputteleva paketti pakottaa luoviin ratkaisuihin. Komissio päätti laatia tällä kertaa artiklakohtaiset toimeenpanosuosituksensa jäsenvaltioiden asiantuntijoita kuulematta. Olivat kuulemma tuumanneet asiantuntemuksen hyödyntämisen liian työlääksi. Ratkaisua ei jäsenvaltioissa ole kiitelty.
Vaikuttamisen viimeinen puolustuslinja on kansallinen täytäntöönpano
EED (2023) on ollut vuoden voimassa, mutta vaikuttamista tehdään edelleen monella tasolla. Samoja toimeenpanohaasteita on pöydällä muissakin jäsenvaltiossa. Aktiivinen kollegaverkoston hyödyntäminen on keskeisessä roolissa. Lokakuussa Varsovan EU-kokouksessa kalenterit olivat varsinaisen ohjelman lisäksi aivan täynnä kahdenvälisiä keskusteluja. Osa oli etukäteen tiettyjen jäsenvaltioiden kanssa sovittuja, osa ad hoc -palavereja kokousohjelman aikana esille tulleista uusista epäselvyyksistä. Tanskan, Ruotsin ja Irlannin kanssa keskusteluyhteys on pysyvästi aktiivinen. Suomen pragmaattinen suhtautuminen asioihin on arvossa, ja asiantuntemuksen taso tiedetään korkeaksi. Mitä useampi jäsenvaltio päätyy samaan tulkintaan, sitä tukevammalla pohjalla täytäntöönpanon kanssa ollaan.
Kansalliset verkostot ovat vähintään yhtä hyviä palloseiniä. Aivan välttämättömiä ne ovat siinä vaiheessa, kun selvitellään vaihtoehtoisten linjausten seuraamuksia. Kansallinen täytäntöönpano on kaukana direktiivin suomenkielisen version artiklatekstien kopioimisesta.
Vaikuttamisen kohteena jakson vuoden 2040 tavoitteet ja jakson 2031–2040 toimet
Tavoitteet ja byrokratian määrä ovat energiatehokkuuden osalta nyt aivan tapissa. Ajankohtainen kysymys on se, miten jatkossa kyetään vaikuttamaan niihin ideoihin, joita Brysselissä seuraavaksi tuumataan. EED aukeaa joka tapauksessa muutoksiin viimeistään vuonna 2027. Jäsenvaltiot ovat monessakin mielessä hyvin erilaisia. Ilmasto ja sijainti, teollisuuden rakenne, väestötiheys, rakennuskanta, käytetyt energiamuodot. Luettelo on pitkä ja pitäisi vihdoin saada ymmärrykseen.
Korvatunturille menevään kirjeeseen tuumasin kirjoittaa, että josko ei enää yhtään ylimittaista tavoitetta, josko ei yhtään lisää valvottavaa ja raportoitavaa, josko maailmasta ei enää löytyisi uusia erittäin tärkeitä tietoja komission tietokantoihin toimitettavaksi. Vähemmälläkin varmasti pärjättäisiin.
Heikki Väisänen johtaa Energiavirastossa energiatehokkuus-ryhmää ja on ollut mukana energiatehokkuutta
koskevissa direktiivineuvotteluissa jo kolmella vuosikymmenellä.
Wäiskin direktiivi-CV: ESD (2006), RED (2009), EED (2012), EED (2018) ja EED (2023).
