Ilmasto

Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt olivat 26,2 miljoonaa tonnia vuonna 2018

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 26,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2018. Päästöt kasvoivat noin 1,1 miljoonaa tonnia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 vastaavat päästöt olivat 25,1 miljoonaa tonnia.

06/2019

teksti Tero Liikkanen

kuvat Anu Becker

kuvitus Kaskas Media

Suomen lentoliikenteen kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat noin 1,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Alustavan tiedon mukaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöt vuonna 2018 olivat n. 1658 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä olisi neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Muutamien maiden osalta päästöt olivat kasvaneet, eniten Latvialla (+ 27,0 %) ja Suomella (+ 4,4 %). (Carbon Pulse)

Polttoaineista uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyttävien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 6,6 % (energiamääränä laskettuna). Maakaasun kulutus kasvoi 20,2 % ja turpeen kulutus lisääntyi 16,3 % edellisvuoteen verrattuna. Kivihiilen kulutus puolestaan laski 5,3 %.

Vuoden 2018 päästöt kasvoivat eniten polttolaitoksilla, jotka päästivät noin miljoona tonnia enemmän hiilidioksidia edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi eniten kasvoivat rauta- ja terästehtaiden päästöt, noin 0,3 miljoonalla tonnilla hiilidioksidia. Päästöt vähenivät eniten öljynjalostamoilla (-0,13 milj. t CO2) ja kalkkitehtailla (-0,16 milj. t CO2). Päästöjen kehitykseen vaikuttavat muun muassa säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä pohjoismainen vesitilanne, joka vaikuttaa erityisesti sähkön pörssihintaan ja sitä kautta myös erillistuotannon kysyntään.

Vuosittaiset Suomen päästökauppasektorin laitosten päästötiedot ovat saatavissa Energiaviraston sivuilta. Koko EU:n päästökauppalaitosten päästötiedot sekä tiedot jaetuista päästöoikeuksista löytyvät muun muassa Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) sivuilta.

Lue myös

Ilmasto

Tukien tarjouskilpailuilla potkua tieliikenteen tankkaus- ja latausinvestoinneille

Energiavirasto järjestää dynaamisia eli perättäisiä tarjouskilpailuja, joiden voittajat saavat tukea tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaus- ja latausinvestoinneille. Suomi tarvitsee investointeja päästäkseen EU:n tavoitteisiin suurteholatureiden määrästä, tehosta ja sijainnista valtateiden varsilla.

09/2022

Ilmasto

Ostan uusiutuvaa sähköä, mutta aina ei tuule eikä aurinko paista - mistä on kyse?

Kuluttaja voi olla varma, että hänen ostamansa määrä vaikkapa tuulivoimalla tuotettua sähköä todella tuotetaan markkinoille. Miten energian alkuperä varmennetaan?

06/2022

Ilmasto

Suomi ylitti kirkkaasti EU:n tavoitteet energiatehokkuudessa

Valtion, elinkeinoelämän ja kuntien energiatehokkuussopimukset ovat olleet keskeisiä Suomen vuodelle 2020 asetettujen energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa. Vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön perustuva malli toimii jatkossakin, vaikka haasteet kovenevat.

06/2022