Ilmasto

Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt olivat 26,2 miljoonaa tonnia vuonna 2018

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 26,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2018. Päästöt kasvoivat noin 1,1 miljoonaa tonnia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 vastaavat päästöt olivat 25,1 miljoonaa tonnia.

06/2019

teksti Tero Liikkanen

kuvat Anu Becker

kuvitus Kaskas Media

Suomen lentoliikenteen kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat noin 1,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Alustavan tiedon mukaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöt vuonna 2018 olivat n. 1658 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä olisi neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Muutamien maiden osalta päästöt olivat kasvaneet, eniten Latvialla (+ 27,0 %) ja Suomella (+ 4,4 %). (Carbon Pulse)

Polttoaineista uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyttävien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 6,6 % (energiamääränä laskettuna). Maakaasun kulutus kasvoi 20,2 % ja turpeen kulutus lisääntyi 16,3 % edellisvuoteen verrattuna. Kivihiilen kulutus puolestaan laski 5,3 %.

Vuoden 2018 päästöt kasvoivat eniten polttolaitoksilla, jotka päästivät noin miljoona tonnia enemmän hiilidioksidia edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi eniten kasvoivat rauta- ja terästehtaiden päästöt, noin 0,3 miljoonalla tonnilla hiilidioksidia. Päästöt vähenivät eniten öljynjalostamoilla (-0,13 milj. t CO2) ja kalkkitehtailla (-0,16 milj. t CO2). Päästöjen kehitykseen vaikuttavat muun muassa säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä pohjoismainen vesitilanne, joka vaikuttaa erityisesti sähkön pörssihintaan ja sitä kautta myös erillistuotannon kysyntään.

Vuosittaiset Suomen päästökauppasektorin laitosten päästötiedot ovat saatavissa Energiaviraston sivuilta. Koko EU:n päästökauppalaitosten päästötiedot sekä tiedot jaetuista päästöoikeuksista löytyvät muun muassa Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) sivuilta.

Lue myös

Ilmasto

EU:n luoma vetysääntely rakentaa markkinaa

Vetymarkkinoita pyritään tällä hetkellä EU:ssa luomaan uuden sääntelyn avulla. Sääntelyä luotaessa on jo pitänyt tehdä valintoja siitä, millä osa-alueilla markkinaa halutaan erityisesti vauhdittaa ja millaisin sääntelyteknisin valinnoin markkinan luominen olisi mahdollisimman tehokasta. Uuden sääntelyn luominen tyhjästä ei ole ollut ongelmatonta.

12/2024

Ilmasto

Heli Koski: Energiaintensiivisten yritysten tuet kaipaavat uudistusta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan energiaintensiivisten yritysten tukimuotojen painopistettä tulisi siirtää toimintaa uudistaviin, hiilineutraaliin tuotantoon ohjaaviin tukiin. Maksettujen tukien vaikutuksia ei olisi varaa jättää arvioimatta.

12/2024

Ilmasto

Miksi kestävän biomassan päästöillä on merkitystä ETS1-päästökaupassa - 10 kysymystä päästökaupan muutoksista

Euroopan unionin ETS1-päästökaupassa tapahtuu lähivuosina merkittäviä muutoksia. Suomen noin 500 päästökauppalaitoksesta 16 prosenttia tulee poistumaan ETS1-päästökaupan piiristä kestävän biomassan polton vuoksi. Miksi näin käy ja mitä ETS1-päästökaupan piiristä poistuville laitoksille käy?

12/2024