Ilmasto

Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt olivat 26,2 miljoonaa tonnia vuonna 2018

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 26,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2018. Päästöt kasvoivat noin 1,1 miljoonaa tonnia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 vastaavat päästöt olivat 25,1 miljoonaa tonnia.

06/2019

teksti Tero Liikkanen

kuvat Anu Becker

kuvitus Kaskas Media

Suomen lentoliikenteen kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat noin 1,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Alustavan tiedon mukaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöt vuonna 2018 olivat n. 1658 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä olisi neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Muutamien maiden osalta päästöt olivat kasvaneet, eniten Latvialla (+ 27,0 %) ja Suomella (+ 4,4 %). (Carbon Pulse)

Polttoaineista uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyttävien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 6,6 % (energiamääränä laskettuna). Maakaasun kulutus kasvoi 20,2 % ja turpeen kulutus lisääntyi 16,3 % edellisvuoteen verrattuna. Kivihiilen kulutus puolestaan laski 5,3 %.

Vuoden 2018 päästöt kasvoivat eniten polttolaitoksilla, jotka päästivät noin miljoona tonnia enemmän hiilidioksidia edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi eniten kasvoivat rauta- ja terästehtaiden päästöt, noin 0,3 miljoonalla tonnilla hiilidioksidia. Päästöt vähenivät eniten öljynjalostamoilla (-0,13 milj. t CO2) ja kalkkitehtailla (-0,16 milj. t CO2). Päästöjen kehitykseen vaikuttavat muun muassa säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä pohjoismainen vesitilanne, joka vaikuttaa erityisesti sähkön pörssihintaan ja sitä kautta myös erillistuotannon kysyntään.

Vuosittaiset Suomen päästökauppasektorin laitosten päästötiedot ovat saatavissa Energiaviraston sivuilta. Koko EU:n päästökauppalaitosten päästötiedot sekä tiedot jaetuista päästöoikeuksista löytyvät muun muassa Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) sivuilta.

Lue myös

Ilmasto

Uusiutuvan energian osuus jatkaa kasvuaan

Uusiutuvan energian tuotanto oli Suomessa viime vuonna ennätykselliset 159 terawattituntia eli noin 43 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla (tammi‒kesäkuu) palattiin koronavuosia edeltäneelle tasolle, eli uusiutuvan energian osuus oli 40 prosenttia.

12/2022

Ilmasto

Jakeluvelvoitteella liikenteen hiilidioksidipäästöjä alemmas

Jakeluvelvoite on keskeisin liikenteen hiilidioksidipäästöjen alentamisen keino Suomessa. Jakeluvelvoitteen tarkoitus on edistää tieliikenteen fossiilisten polttoaineiden korvaamista kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Polttoaineiden suurimmat jakelijat ovat velvoitettuja huolehtimaan siitä, että myytävästä polttoaineesta 34 prosenttia on bio- tai sähköperäistä vuonna 2030.

12/2022

Ilmasto

Alkuperätakuut varmistavat uusiutuvan lämmön ja hukkalämmön alkuperän

Lämpöä tuotetaan erilaisilla energialähteillä. Kodin lämmitykseen käytettävän lämmön alkuperään voi sähkön alkuperän tavoin vaikuttaa monin tavoin. Alkuperätakuilla voi varmistaa, että lämpöenergia on peräisin uusiutuvista energialähteistä tai hukkalämpöä.

12/2022