Ilmasto

Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt olivat 26,2 miljoonaa tonnia vuonna 2018

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 26,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2018. Päästöt kasvoivat noin 1,1 miljoonaa tonnia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 vastaavat päästöt olivat 25,1 miljoonaa tonnia.

06/2019

teksti Tero Liikkanen

kuvat Anu Becker

kuvitus Kaskas Media

Suomen lentoliikenteen kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat noin 1,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Alustavan tiedon mukaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöt vuonna 2018 olivat n. 1658 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä olisi neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Muutamien maiden osalta päästöt olivat kasvaneet, eniten Latvialla (+ 27,0 %) ja Suomella (+ 4,4 %). (Carbon Pulse)

Polttoaineista uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyttävien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 6,6 % (energiamääränä laskettuna). Maakaasun kulutus kasvoi 20,2 % ja turpeen kulutus lisääntyi 16,3 % edellisvuoteen verrattuna. Kivihiilen kulutus puolestaan laski 5,3 %.

Vuoden 2018 päästöt kasvoivat eniten polttolaitoksilla, jotka päästivät noin miljoona tonnia enemmän hiilidioksidia edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi eniten kasvoivat rauta- ja terästehtaiden päästöt, noin 0,3 miljoonalla tonnilla hiilidioksidia. Päästöt vähenivät eniten öljynjalostamoilla (-0,13 milj. t CO2) ja kalkkitehtailla (-0,16 milj. t CO2). Päästöjen kehitykseen vaikuttavat muun muassa säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä pohjoismainen vesitilanne, joka vaikuttaa erityisesti sähkön pörssihintaan ja sitä kautta myös erillistuotannon kysyntään.

Vuosittaiset Suomen päästökauppasektorin laitosten päästötiedot ovat saatavissa Energiaviraston sivuilta. Koko EU:n päästökauppalaitosten päästötiedot sekä tiedot jaetuista päästöoikeuksista löytyvät muun muassa Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) sivuilta.

Lue myös

Ilmasto

Uusi energiamerkintä ja tuotteiden kiertotalousvaatimukset astuvat voimaan maaliskuussa

Tiesitkö, että tuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä ovat vaikuttavimpia energiatehokkuuden politiikkatoimia? Ne vastasivat lähes puolta EU:ssa saavutetusta energiatehokkuudesta vuoteen 2020 mennessä. Ekosuunnittelu ja energiamerkintä yhdessä säästävät karkeasti Italian primäärienergiankulutuksen verran energiaa vuodessa.

02/2021

Ilmasto

Syväselvityksistä lisävauhtia energiaa säästäviin investointeihin

Energiavaltaisissa yrityksissä on paljon ideoita energian säästämiseksi, mutta ne etenevät usein hitaasti investoinneiksi. Meneillään olevassa pilottihankkeessa testataan, voiko investointeja vauhdittaa valtion tukemilla syväselvityksillä.

11/2020

Ilmasto

Suomen metsäteollisuus pärjää hyvin energiatehokkuudessa muille EU-maille

Suomalaisen sellun- ja paperintuotannon energiatehokkuus on Energiaviraston teettämän tutkimuksen mukaan hyvää eurooppalaista keskitasoa. Energiatehokkuuden vertailussa käytettävien indikaattoreiden valintaan on kiinnitettävä huomiota.

09/2020