Ilmasto

Sähköä uusiutuvista lähteistä kannattavasti

Uusiutuva energia on yhä kiinnostavampi investointikohde. Kehittyvien markkinoiden ilmastohankkeita rahoittavassa Nordic Development Fundissa tunnetaan globaalin investointiympäristön haasteet ja potentiaali.

12/2019

teksti Sirpa Mustonen

kuvat Kimmo Haimi

Sähköntuotanto aurinko- ja tuulivoimalla on monesti jo halvempaa kuin uusi fossiilisiin perustuva tuotanto. Tilanne on muuttunut ratkaisevasti viiden viime vuoden aikana.

”Tällä hetkellä globaalisti kahdessa kolmasosassa markkinoista tuuli- ja aurinkoenergia on edullisin uusi tuotantomuoto, kun aiemmin se tyypillisesti oli hiili tai maakaasu. Parantuneen kannattavuuden ansiosta uusiutuva energia tarvitsee yhä harvemmin tukea ollakseen kilpailukykyinen vaihtoehto. Siksi se on myös entistä kiinnostavampi investointikohde sekä yrityksille että valtioille”, toteaa ohjelmapäällikkö Aleksi Lumijärvi Nordic Development Fundista.

Tariffijärjestelmästä tarjouskilpailuun

Uusiutuvan energian laskevien tuotantokustannusten ansiosta tukijärjestelmiin panostaminen vähenee. Sen sijaan sähkömarkkinoiden toimivuus ja vaihtelevan tuotannon integrointi on yhä tärkeämpää. Globaalisti uusiutuvan energian tuet ovat vuosikymmenen kuluessa siirtyneet yhä enemmän syöttötariffijärjestelmistä kohti tarjouskilpailuja, jotka ovat alentaneet ratkaisevasti hintoja ja tehneet uusiutuvien edistämisestä valtioille selvästi aiempaa halvempaa.

”Tämä kehitys on jopa yllättänyt suuren osan markkinoista, ja nykyisin monissa tarjouskilpailuissa uusiutuva energia on aidosti edullisinta tarjolla olevaa sähköntuotantoa”, Lumijärvi sanoo.

Monilla markkinoilla riskejä investointiympäristössä

”Rahoitusta uusiutuvan energian investointeihin on kyllä tarjolla, mutta usein ongelmia aiheutuu siitä, että investointihankkeet tai yritykset eivät ole investointikelpoisia. Markkinoilla onkin pulaa esimerkiksi laadukkaasta investointihankkeiden kehittämisestä ja tämän riskialttiin liiketoiminnan rahoittamisesta. Lisäksi monilla markkinoilla investointiympäristö ei ole riittävän selkeä”, Lumijärvi pohtii.

Varsinkin kehitysmaissa lainsäädäntö, regulaatio, markkinarakenne ja poliittiset sekä rahoitukselliset riskit ennemmin karkottavat kuin kannustavat hankekehitykseen, eikä riittävän investointikelpoisia hankkeita ole tarjolla rahoitusmarkkinoille. Lisäksi monet uusiutuvan energian hankkeet ja liiketoiminnat ovat vielä rahoitusmarkkinoille tuntemattomia, ja siksi ne saatetaan kokea riskialttiina.

”Tällaisissa tapauksissa julkisella rahoituksella voi olla merkittävä mobilisoiva ja katalysoiva vaikutus, jotta sinällään investointikelpoisiin ratkaisuihin ja markkinoihin saataisiin enemmän rahoitusta liikkeelle”, Lumijärvi sanoo.

Energiasektorilla edessä valtava investointiurakka

Uusiutuvan energian investoinnit ovat melko pieni osa energiasektorin tarvitsemista kokonaisinvestoinneista. Viime vuonna energiasektorin globaalit investoinnit olivat noin 1 800 miljardia dollaria. Tämän pitäisi suunnilleen tuplautua tasolle 3 300‒3 500 miljardia vuodessa seuraavan 30 vuoden ajan.

Sekä sähkösektoriin että öljy ja kaasu -sektoriin investoitiin kumpaankin vajaa 800 miljardia dollaria, ja energiatehokkuuteen noin 250 miljardia dollaria. Sähkösektorin 800 miljardista hiukan alle 300 miljardia investoitiin uusiutuvan energian hankkeisiin, yrityksiin sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Tänä vuonna uusiutuvan energian investoinnit kasvavat todennäköisesti yli 300 miljardin. Ydinvoimainvestoinnit ovat pari viime vuotta olleet alle 50 miljardia dollaria vuodessa.

Suhteessa ilmastotavoitteisiin vähäpäästöisiä energiainvestointeja tehdään Lumijärven mielestä aivan liian vähän. IEA:n ja IRENA:n Pariisin sopimuksen kanssa linjassa olevissa tavoiteskenaarioissa uusiutuvaan energiaan pitäisi investoida nykyhetkestä vuoteen 2050 joka vuosi keskimäärin suuruusluokkaa 2,5‒3 kertaa enemmän kuin nykyään, eli vähintään suuruusluokkaa 600‒700 miljardia vuodessa. Suurin lisäystarve on kuitenkin energiatehokkuudessa, jossa investointivolyymit pitäisi moninkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 asti.

”Jos emme pysty taittamaan energiankulutuksen kasvua, sitten vähäpäästöiseen energiaan pitäisi vastaavasti investoida selvästi enemmän. Tarvittava skaalaustarve saattaisi tällaisessa energiankulutuksen jatkuvan kasvun skenaariossa osoittautua liian suureksi”, Lumijärvi arvioi.

Mikäli energiankulutuksen kasvua saadaan hillittyä, pitäisi silti vuosittaiset tuulivoimakapasiteetin lisäykset nostaa seuraavan 10‒15 vuoden kuluessa nykyiseltä 50‒60 GW/a tasolta tasolle 200 GW ja siitäkin vielä ylöspäin 250 GW/a tasolle 2040-luvulle tultaessa. Aurinkoenergian vuosittaiset kapasiteetin lisäykset pitäisi nostaa nykyiseltä noin 100 GW/a tasolta vastaavasti ensin ripeästi 300 GW/a tasolle ja siitä sitten 350 GW ja yli pidemmällä aikavälillä. Luvut perustuvat IRENA:n energiatransitioskenaarioon.

”Kehittyvissä talouksissa valtioilla ei ole rahoituskapasiteettia investoida tarpeeksi riittävän nopeasti. Mielestäni globaalia investointitarvetta ei voida kattaa nopeasti ilman merkittävää yksityisen pääomamarkkinan panosta. Pääomamarkkinoilla on valtavasti pääomia, joten siitä näkökulmasta tarvittava pääomien uudelleenallokointi ei liene edes mitenkään vaikeaa, jos vain investointiympäristö ja kannustimet ovat oikeanlaiset”, Lumijärvi toteaa.

Fossiilisista eroon lämmityksessä ja liikenteessä

Lumijärven mielestä Suomi on hyötynyt suuresta uusiutuvan energian luontaisesta tarjonnasta, ja kehittänyt verrattain matalahiilisen sähköjärjestelmän.

”Voisimme olla rohkeampia edistämään uusia ratkaisuja. Emme ole edistäneet lämpö- tai liikennesektorin dekarbonisointia yhtä tavoitteellisesti kuin jotkut muut maat. On selkeästi nähtävissä, että tietyistä matalahiilisistä ratkaisuista on tulossa uusia globaaleja kasvumarkkinoita. Voisimme omien päästöjemme vähentämisen lisäksi nähdä nämä markkinat myös strategisina mahdollisuuksina viennin, talouskasvun ja työllisyyden kannalta”, Lumijärvi muistuttaa.

Suomi on jo merkittävä sähköteknisten tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyvien komponenttien toimittaja.  Samoin energiatehokkuudessa ja bioenergiassa Suomella on osaamista ja ratkaisuja, joita jo viedään maailmalle. Myös akkuteknologiassa ja sähkön varastoinnissa sekä koko näihin liittyvässä arvoketjussa kaivostoiminnasta kokonaisiin infrajärjestelmiin ja palveluihin olisi suuria mahdollisuuksia.  Suomi voisi jopa kehittää kokonaisen akkuklusterin. Suomessa ja pohjoismaissa on myös vahvaa digitaalista osaamista sekä edistykselliset sähkömarkkinat, jotka ovat ratkaisevassa roolissa vaihtelevan uusiutuvan tuotannon skaalaamisessa. Tulevaisuuden energiajärjestelmässä sähkö, lämpö, liikenne ja teollisuus kytkeytyvät toisiinsa nykyistä tiiviimmin, mikä synnyttää uusia haasteita ja mahdollisuuksia alan toimijoille.

Reilua Energiaa julkaisee Uusiutuvan energian ajankohtaispäivän 2020 pääpuhujien mietteitä valottavan artikkelisarjan. Tässä artikkelissa vuorossa on ilmastohankkeita rahoittavan Nordic Development Fundin ohjelmapäällikkö Aleksi Lumijärvi.

Nordic Development Fund rahoittaa ilmastohankkeita matalan tulotason ja matalan keskitulotason maissa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Lue myös

Ilmasto

Tuuli kattaa kymmenesosan kotimaan sähköntuotannosta

Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kasvaa koko ajan. Sekä Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukainen tuulivoiman tuotantotavoite vuodelle 2025 että Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n tuotantotavoite vuodelle 2030 on mahdollista saavuttaa aikataulussa.

12/2019

Ilmasto

Muutoksen tuuli puhaltaa energiajärjestelmässä

Teknologiakonserni Wärtsilä on visioinut energiateollisuuden muutosta kohti tulevaisuuden sataprosenttisesti uusiutuviin perustuvaa globaalia energiajärjestelmää.

12/2019

Ilmasto

Päästövähennystalkoissa tarvitaan tekoja

Hiilineutraali Suomi vuodeksi 2035 vaatii kiireesti poliittisia linjauksia, emeritusprofessori Raimo Lovion mukaan ratkaisut on löydettävä syksyyn 2020 mennessä.

12/2019