Energiamarkkinat

Varttitase tulee – milloin ja miten?

Suomessa on jo useamman vuoden keskusteltu 15 minuutin taseselvitysjaksoon siirtymisestä sähkömarkkinoilla. Parhaaseen ratkaisuun pääseminen vaatii nyt vahvaa yhteistyötä.

05/2018

teksti Ville Väre

kuvitus Jenni Viitanen

EU-komission asetus sähköjärjestelmän tasehallintaa koskevista suuntaviivoista on tullut voimaan 18.12.2017. Sen mukaan 15 minuutin taseselvitysjaksoa on sovellettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Asetuksen mukaan kansallisesti voidaan kuitenkin päättää poikkeuksesta enintään 2025 alkuun saakka.

Yleisesti Suomessa on käyty keskustelua 15 minuutin jakson vaikutuksista älymittareihin, jotka on asennettu suurimmilta osin vuosien 2009–2013 aikana. Seuraavan sukupolven mittarinvaihto ajoittuu käytännössä 2020-luvulle, kiireisimpien vaihtovuosien ollessa vuoden 2025 paikkeilla. Pelkoa on aiheuttanut erityisesti mittareiden mahdollinen ennenaikainen, laajamittainen uusiminen lyhyemmän tasejakson vuoksi.

Kun varttitasetta lähdetään pohtimaan, niin on syytä muistaa, että siihen siirrytään joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Vastusti sitä tai ei, piti sitä hyvänä tai ei, tunnin jaksossa pysyminen ei ole mahdollista. Toinen tärkeä asia joka kannattaa muistaa on se, että uusiutuvan vaihtelevan tuotannon lisääntyessä siirrytään yhä enemmän reaaliaikaisuuteen. Tämän vuoksi kaupankäyntijaksoa ollaan lyhentämässä.

Yhteisiin sääntöihin

Tavoitteena on myös laajat sähkömarkkinat, jotka hyödyttävät eurooppalaisia sähkönkäyttäjiä. Tällöin on tärkeää harmonisoida eurooppalaista sähkömarkkinaa, eikä pelata kymmenillä täysin erilaisilla säännöillä. Tällä hetkellä EU-alueella on käytössä 15, 30 ja 60 minuutin tasejaksoja. 15 minuutin jakso on käytössä esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa, 30 minuutin jakso Ranskassa ja Britanniassa. 2020-luvun alkupuolella päivänsisäinen sähkökauppa ja eurooppalaiset reservimarkkinat tulevat pohjautumaan 15 minuutin tuotteisiin.

Keski-Euroopassa älymittareita ei ole yhtä laajasti käytössä kuin meillä ja taseselvitys perustuukin ns. käyrämenettelyyn. Ihanteellinen tilanne olisi tietysti, että taseselvitys perustuu todellisiin mittauksiin, mutta 15 minuutin tasejaksoon siirtymisen aikatauluun peilaten Suomessa ei ole kustannustehokasta vaihtaa kaikkia mittareita ennenaikaisesti sen vuoksi. Tämän vuoksi onkin pyrittävä löytämään tehokas ratkaisu, jolla 15 minuutin taseselvitysjakso saadaan Suomessa, ja lähialueella, käyttöön.

Yhtä aikaa naapurien kanssa

Energiavirasto toteutti vuodenvaihteessa 2017 – 2018 kyselyn sidosryhmille kartoittaakseen toimijoiden tunnistamia haasteita ja tarvittavia konkreettisia muutoksia 15 minuutin tasejaksoon siirtymiseksi. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, miten toimijat näkevät esimerkiksi naapurimaiden aikataulun vaikutuksen Suomeen.

Virasto sai yhteensä 34 vastausta, suurimman osa verkkoyhtiöiltä, mutta mukana oli myös myyjiä, tasevastaavia, tuottajia, teknologiayhtiöitä, viranomaisia sekä palveluyhtiöitä. Vastauksissa verkoille nähtiin yleisesti melko vähän hyötyjä ja hyötyjen nähtiin syntyvän markkinoilta. Huomioitavina asioina nostettiin esiin erityisesti mittarit, IT-järjestelmät, datahub, sopimukset, tasesähkövaikutukset ja markkinat yleisesti. Yhtäaikaista siirtymistä naapurimaiden kanssa pidettiin tärkeänä, jottei Suomi eriytyisi muista.

Saatujen vastausten ja omien analyysiensa pohjalta Energiavirasto on parhaillaan aloittamassa selvitystä 15 minuutin taseselvitysjaksoon siirtymisestä. Selvityksen on tarkoitus olla valmis syyskuun 2018 alkupuolella. Selvitys toimii taustamateriaalina, kun Energiavirasto arvioi onko Suomessa tarvetta poiketa lainsäädännön esittämästä ajankohdasta.

Selvityksessä pyritään selvittämään minimivaatimuksia, joiden on toteuduttava, jotta varttitase voidaan ottaa käyttöön sekä millaisella aikataululla nämä on mahdollista toteuttaa. Tässä tulee huomioida esimerkiksi kustannuksia ja vaikeuksia, joita implementointiin liittyy ja miten ne muuttuvat eri implementointiaikataululla.

Oman selvityksensä lisäksi Energiavirasto on mukana Fingridin vetämässä implementointiryhmässä, joka pohtii tarkemmin käytännön toteutusratkaisuja, viraston pohtiessa vastausta kysymykseen, milloin. Lisäksi teemme vahvasti yhteistyötä lähialueiden muiden maiden kanssa, jotta pääsemme yhdessä tehokkaimpaan mahdolliseen ratkaisuun. Vahvaa yhteistyötä tarvitaan kaikkialla, sillä sähkömarkkinoilla tulee tapahtumaan runsaasti muutoksia lähivuosina.

Lue myös

Energiamarkkinat

Mitä tapahtui sähkömarkkinoilla vuonna 2022?

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen energiavuosi. Energiajärjestelmää ravisteli erityisesti kaasun, sähkön, öljyn, kivihiilen sekä puupolttoaineiden tuonnin päättyminen Venäjältä. Äkillinen muutos vaikutti koko energiajärjestelmään sekä sähkömarkkinoihin monella tapaa.

03/2023

Energiamarkkinat

Ovatko sähkömarkkinat rikki? 10 kysymystä sähkömarkkinoista

Poikkeuksellisen korkea sähkön hinta ja suuret hintavaihtelut kurittivat niin kotitalouksia kuin yrityksiä vuonna 2022. Hintakehitys ja sähkön toimitusvarmuus olivat hetkittäin suuria kysymysmerkkejä ja loivat epävarmuutta kuluttajien ja yritysten arkeen. Syytä on haettu toimimattomista markkinoista. Toimivatko sähkömarkkinat niin kuin niiden pitäisi toimia?

03/2023

Energiamarkkinat

Miksi sähkön verkkopalvelumaksuissa on alueellisia eroja? - 10 kysymystä sähkön verkkopalveluiden valvonnasta

Suomessa on vajaa 80 paikallista sähkön jakeluverkkoyhtiötä, joilla on sähkön siirrossa ja jakelussa paikallinen monopoliasema. Verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiä eli viranomaisvalvonnan perusteita uusitaan parhaillaan seuraavalle kahdeksalle vuodelle.

06/2023