Sähkömarkkinalain mukaan sähkönjakeluverkko tulee suunnitella, rakentaa ja ylläpitää niin, ettei asiakkaille aiheutuisi myrskyn tai lumikuorman seurauksena asemakaava-alueella yli kuuden ja asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tunnin keskeytyksiä.
Toiminnan laatuvaatimukset tulee täyttyä siirtymäsäännöksen mukaisesti vaiheittain viimeistään vuonna 2028. Toiminnan laatuvaatimusten täyttämiseksi verkonhaltijat ovat velvollisia laatimaan kehittämissuunnitelman, jossa on kuvattu toimenpiteet, jotka johtavat laatuvaatimusten täyttymiseen.
Kehittämissuunnitelmien aikajänne on 15 vuotta
Kehittämissuunnitelmien toimeenpano voi olla asiakkaan näkökulmasta hämmentävää. Monelle asiakkaalle ensimmäinen kosketus toiminnan laatuvaatimuksiin on siirtohintoja koskeva kirje, mutta omilla kotikulmilla toimenpiteitä ei välttämättä ole näkynyt ja sähkökatkojakin edelleen ilmenee.
Kehittämissuunnitelmien aikajänne on lähtökohtaisesti 15 vuotta. Sähköverkon kehittämisen näkökulmasta aikajänne on melko lyhyt, mutta asiakkaan kannalta aika on pitkä: moni lintu ehtii tuossa ajassa lentämään pesästä.
Energiavirastoon toimitettujen kehittämissuunnitelmien perusteella moni verkonhaltija on täyttämässä siirtymäsäännöksen vaatimuksia varmistamalla ensimmäisessä vaiheessa tiheämmin asuttujen alueiden toimitusvarmuutta. Käytännössä työt ovat siis toistaiseksi keskittyneet taajamiin sekä niiden välittömään läheisyyteen, niinpä moni asiakas joutuu vielä odottamaan verkon parannustoimenpiteitä. Toki on muistettava, että suuri osa asiakkaista on jo lähtötilanteessa ollut toiminnan laatuvaatimusten piirissä.
Kyse on tekniikasta – mennäänkö perinteisellä?
Tulevina vuosina toimenpiteiden painopiste siirtyy taajamien ulkopuolelle. Kaikkiaan suuri osa sähkönjakeluverkosta Suomessa tullaan maakaapeloimaan, mutta erityisesti taajamien ulkopuolella menetelmät säävarmuuden saavuttamiseksi vaihtelevat verkonhaltijoittain. Säävarmuutta tavoitellaan siirtämällä ilmajohtoja tien varteen ja leventämällä johtokatuja. Käyttövarmuutta voidaan täydentää ja keskeytysaikoja lyhentää esim. 1 kV jakelujännitteellä, automatiikalla ja ehkä vielä toistaiseksi tuntemattomilla uusilla keinoilla.
Jos riittävä käyttövarmuus voidaan saavuttaa, loppuasiakkaan kannalta on merkityksetöntä, kulkeeko johto ilmassa vai maassa. Toisaalta loppuasiakkaan kannalta on hyvinkin merkittävää, millä kustannuksella tarvittava käyttövarmuus täyttyy. Maakaapelointi on erittäin tehokas toimenpide myrskyä ja lumikuormia vastaan saattaen hyvin sopia tiheästi asutuille alueille, mutta harvemmin asutuilla alueilla maakaapelointi voi muodostua kalliiksi ratkaisuksi. Erityisesti niillä alueilla Suomessa, joilla lintuset lentävät pesästä ja pesivät vain lähelle kasvukeskuksia, sopivan kustannustehokkaan sähkönjakelutekniikan valinta voi olla haastavaa.
Jatkoaikaa myönnetään harkiten
Energiavirasto voi tietyin edellytyksin myöntää toiminnan laatuvaatimusten toimeenpanoon jatkoaikaa jopa vuoteen 2036 asti. Edellytyksinä voivat esimerkiksi olla merkittävästi kasvava maakaapelointiaste tai keskimääräistä merkittävästi suuremmat investointikustannukset. Pidennetyssä siirtymäajassa on tavoitteena kohtuullistaa asiakkaille aiheutuvaa siirtohintojen kasvupainetta, mutta kääntöpuolena on hitaammin kehittyvä käyttövarmuus myrsky- ja lumikuormatilanteissa. Jos moni lintu ehtii lentää pesästä 15 vuodessa, sitäkin useampi ehtii muille maille pidennetyn siirtymäajan myötä 23 vuodessa.
Energiavirastossa on kevään aikana käsitelty verkonhaltijoiden jatkoaikahakemuksia. Jatkoajan myöntämisen edellytyksiä on arvioitu tarkasti, ottaen huomioon kaikkien asiakkaiden tarpeet riittävän toimitusvarmuuden saavuttamiseksi. Jatkoaikaa toiminnan laatuvaatimusten täyttämiseksi on tähän asti saanut kuusi verkonhaltijaa, kaksi on saanut jatkoaikaa vuoteen 2032 ja neljä verkonhaltijaa vuoteen 2036 asti.
Pohjantuuli puhaltaa
Tarinoiden talvinen pohjoisesta puhaltava puhuri muuttaa säätilan nopeasti kylmäksi, mutta harvemmin se tuo mukanaan dramaattisia lumisateita. Sen sijaan ongelmallinen tilanne syntyi Kainuun seudulla vuodenvaihteessa 2017–2018, kun pakkasen ja plussan välillä vaihteleva lämpötila yhdistyi pitkään jatkuneeseen lumisateeseen. Lumen painosta taipuneita puita siivottiin sähkölinjoilta yötä päivää, mutta lisää puita taittui sitä mukaa, kun linjoja saatiin siivottua. Lumikuormatilanne aiheutti huomattavaa haittaa asiakkaille jopa vuorokausien mittaisten sähkökatkojen muodossa ja suuret välittömät kustannukset alueen verkonhaltijalle.
Kainuun lumikuormatilanne oli kaikessa ikävyydessään myös erinomainen oppimisen paikka. Se antoi esimerkin siitä, millaisiin sääolosuhteisiin verkonhaltijan on muuttuvan ilmaston myötä opittava varautumaan. Tilanne antoi myös viitteitä siitä, kuinka verkkorakenteet kestävät kovia olosuhteita ja antoi organisaatioille mahdollisuuden oppia poikkeuksellisen tilanteen hallintaa.
Kainuun alueella koettujen sähkökatkojen kokonaismäärän perusteella tekemistä on vielä paljon, mutta alustavien havaintojen perusteella kehittämissuunnitelmissa esitetyillä toimenpiteillä parannetut verkonosat selviytyivät haastavista olosuhteista hyvin. Tämä antaa viitteitä siitä, että toimitusvarmuus on parantumassa. Sähkökatkoilta ei valitettavasti pystytä välttymään kokonaan, mutta on kohtuullista olettaa, että toimenpiteiden edetessä hankalienkin olosuhteiden aikana kohtuuttoman pitkät sähkökatkot jäävät unholaan.