Älykkään sähköjärjestelmän potentiaali on sähkön käyttäjien mahdollisuudessa tuottaa ja varastoida sähköä sekä osallistua sähkömarkkinoiden kysyntäjoustoon. Tämä edelleen mahdollistaa sähkön käyttäjille energialaskujen pienentämisen.
Sähköverkkotoiminnan osalta taas älykkään sähköjärjestelmän kokonaiskustannuksia voitaisiin pienentää esimerkiksi lykkäämällä investointeja tai sallimalla verkonhaltijoille mahdollisuus osallistua varastointiin verkkotoiminnan tarpeita palvellen. Väliraportissaan lokakuussa 2017 älyverkkotyöryhmä on nostanut esille tarpeen arvioida, miten verkkoyhtiöitä voitaisiin kannustaa ja tarvittaessa ohjata sääntelyllä entistä paremmin asiakasta hyödyttäviin kokonaisratkaisuihin ja voisiko verkkoyhtiö hyödyntää tehokkaasti kysyntäjoustoa kokonaiskustannusten alentamiseen ylläpitäen samalla vaadittavan toimitusvarmuuden tason.
Selvitys kansainvälisistä menetelmistä
Energiaviraston tilauksesta huhtikuussa 2018 valmistui selvitys, jonka kohteena oli kansainvälisten valvontamenetelmien kannustavuus kysyntäjouston hyödyntämiseen sähkön jakeluverkkotoimintojen hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmissä.
Energiaviraston tilaamassa selvityksessä tavoitteena oli tarkastella kokonaiskustannuksiin (totex) perustuvia menetelmiä ja kuvata näiden toimivuutta ja vaikuttavuutta, huomioiden erityisesti kustannustehokas kysyntäjousto. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia hyötyjä valvontamenetelmien avulla on saatu asiakkaille sekä ovatko menetelmät edistäneet kysyntäjoustoa ja älykkäiden verkkojen kehittämistä korvaten perinteisiä sähköverkkoinvestointeja. Selvityksen perusteella tuli myös esittää Energiavirastolle suosituksia tulevien valvontamenetelmien kehittämiseen.
Selvityksessä tarkasteltiin valvontamenetelmiä Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvaltojen New Yorkissa. Kyseisistä maista ja menetelmien mekanismeista Suomen kannalta relevanteimmiksi todettiin:
Suositukset Suomelle
Näistä mekanismeista selvityksen laatinut EY päätyi suosittamaan Suomeen mekanismiparina investointi- ja uusien ratkaisujen testiä sekä kysyntäjoustokannustinta. Investointi- ja uusien ratkaisujen testi palvelisi osittaista siirtymistä kokonaiskustannuksiin perustuvaan valvontamenetelmään. Kyseinen Australian mekanismi on myös kohdennettu kysyntäjouston edistämiseen sen edellyttäessä nimenomaisesti jakeluverkonhaltijalta investoinnille vaihtoehtoisten ratkaisujen eli kysyntäjoustovaihtoehtojen selvittämistä.
Toinen EY:n suosittama mekanismi eli kysyntäjoustokannustin koostuu Australiassa kahdesta osasta. Kannustimen ensimmäisen osan vaikutus voi olla jopa 50 % yksittäisen tehokkaan demand management –projektin kustannuksista (kuitenkin maksimissaan realisoituneen nettohyödyn verran) tai 1 % liikevaihdosta.
Kannustimen toinen osa määräytyy etukäteen määriteltävästä osasta, kysyntäjoustoon liittyvästä T&K–rahoituksesta, jonka vuosittainen suuruus Australiassa on maksimissaan AUD 200k ja 0.075 % sallitusta liikevaihdosta. Tämän kannustimen olisi tarkoitus edistää nimenomaan alkuvaiheen innovatiivisia kysyntäjoustoratkaisuja, joiden kustannushyötysuhde ei ole vielä kypsässä vaiheessa.
Investointi- ja uusien ratkaisujen testi toisi asiakkaille hyötyjä matalampien hintojen kautta, sillä tehottomia ja harkitsemattomia kuluja ei sisällytettäisi tuottoa keräävään sähköverkko-omaisuuteen. Kysyntäjoustokannustimen osalta taas mekanismin vaikutusta kustannustehokkaaseen kysyntäjoustoon Australiassa on vaikea arvioida, sillä se on vasta otettu käyttöön. Mekanismi kuitenkin tukee osaltaan investointi- ja uusien ratkaisujen testiä Australiassa, kun jakeluverkkoyhtiöt harkitsevat nyt kysyntäjoustovaihtoehtoja suunnitteluprosessissaan.
Australiasta Regulatory test and new facilities test (totex), Power of Choice (kysyntäjousto), Network control services contract (kysyntäjousto) ja Demand management incentive scheme (kysyntäjousto)
Isosta-Britanniasta RIIO (totex) ja Changing definition of battery (akkuvarastot)
Uudesta-Seelannista Demand management response program and interruptible load (kysyntäjousto) ja Case by case approval (akkuvarastot)
Verkonhaltijan rooli mietinnässä
Selvityksen loppuraportti on esitelty älyverkkotyöryhmälle huhtikuussa. Älyverkkotyöryhmä tulee todennäköisesti antamaan loppuraportissaan yleisnäkemyksensä kysyntäjouston hyödyntämisestä verkkotoiminnassa. Lainsäädännöllisesti olisi hyvä vielä tarkastella jakeluverkonhaltijan roolia siinä, miten jakeluverkonhaltijalla on tulevaisuudessa mahdollisuus hyödyntää kysyntäjoustoratkaisuja, kuten akkuvarastoja tai kysyntäjousto-ohjelmia, liiketoiminnassaan vaihtoehtoina investoinneille.
Jakeluverkonhaltijoiden hinnoittelun valvontamenetelmät ovat vahvistetut ja voimassa neljännelle 1.1.2016–31.12.2019 ja viidennelle 1.1.2020–31.12.2023 valvontajaksolle. Mikäli lainsäädäntömuutoksia ei tule, niin menetelmien päivittämistä tarkastellaan tältä osin seuraavan kerran 1.1.2024 alkavalle kuudennelle valvontajaksolle. Suositeltujen mekanismien vaikuttavuudesta on näin ollen mahdollista saada tarkempaa tietoa vielä ennen kuudennen valvontajakson alkua.
Selvityksen loppuraportti on julkaistu Energiaviraston verkkosivuilla.
