Sähkön myynnin ja jakelun yhteislaskutusta edistetään

Sähkömarkkinoilla on jo yli kymmenen vuotta keskusteltu, pitäisikö ja millä tavoin mahdollistaa jakeluverkon käyttäjille sähkön myynnin ja jakelun maksut sisältävän yhden sähkölaskun saaminen. Vuosien varrella alan sisällä on esitetty hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Asia lähti eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön asettaman älyverkkotyöryhmän suositeltua vapaaehtoista yhteislaskutusta syksyllä 2018. Älyverkkotyöryhmän linjaukset eivät olleet suoraan toimeenpantavissa, joten Energiaviraston asettama Älyverkkoforum on viime kesästä lähtien käsitellyt käytännön toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä.

Tavoitteena asiakkaille selkeä markkinamalli

Sähkön vähittäismarkkinamallilla on olennainen merkitys sähköön liittyvien palveluiden tarjoamisessa asiakkaille. Asiakkaalle markkinamallin tulisi olla riittävän selkeä ja yksinkertainen, jotta hän pystyisi sisäistämään markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja osaisi hyödyntää niitä. Tätä edesauttaisi, jos asiakkaan valitsema yksi taho voisi koordinoida hänen sähkön käyttöönsä ja tuotantoonsa liittyviä palveluja ja kokoaisi näistä selkeän ja vaivattoman paketin asiakkaalle.

Kahden laskun malli hämärtää asiakkaiden kokonaiskuvaa sähkön kustannuksista. Sähkömarkkinoiden avauduttua ja sähkön myynti- ja siirtotoimintojen eriydyttyä 1990-luvun puolivälistä alkaen sähkön käyttäjät ovat saaneet aiemman yhden sähkölaskun sijasta kaksi laskua: toisen sähkönmyyjältä koskien kilpailutettavissa olevaa sähköenergian osuutta ja toisen verkkoyhtiöltä koskien sähkön jakelun maksuja. Poikkeuksen ovat muodostaneet vain tilanteet, jolloin loppukäyttäjä on tehnyt paikallisen toimitusvelvollisen sähkönmyyjän kanssa ns. sähkön kokonaistoimitussopimuksen, joka sisältää molemmat.

Yhteislaskutus vapaaehtoista asiakkaille ja myyjille

Älyverkkoforumin työn pohjana ovat olleet TEM:n älyverkkotyöryhmän linjaukset.
Yksi keskeinen linjaus oli, että yhteislaskutuksen tulisi olla vapaaehtoista asiakkaille ja myyjille. Asiakkailla olisi siis halutessaan oltava mahdollisuus saada yhdistetty sähköenergiaa ja sähkön jakelua koskeva yksi lasku sähkönmyyjältään. Toisaalta sähkönmyyjät voisivat päättää, haluavatko tarjota omille asiakkailleen yhteislaskutusta, erillislaskutusta vai molempia.

Sen sijaan verkkoyhtiöillä olisi velvollisuus mahdollistaa tasapuolisesti ja syrjimättömästi yhteis- tai erillislaskutus sen mukaan, miten loppukäyttäjä ja sähkönmyyjä ovat sopineet. Verkkoyhtiöt eivät voisi rajata, ketkä myyjät voivat tarjota yhteislaskutusta.

Älyverkkotyöryhmä linjasi myös, että jatkossakin asiakkaat tekisivät erillisen sopimuksen verkkopalvelusta verkkoyhtiön kanssa, vaikka olisivat yhteislaskutuksessa. Energiavirasto katsoo, ettei tämä kuitenkaan edellyttäisi nykyisten kokonaistoimitussopimusten jakamista erillisiksi myynti- ja verkkopalvelusopimuksiksi.

Asiakkaiden kannalta yhteislaskutus on keskeinen sopimusehto. Energiavirasto katsoo, että siirtyminen erillislaskutuksesta yhteislaskutukseen tai päinvastoin edellyttää loppukäyttäjän aktiivista suostumusta.

Toimeenpano edellyttää yksityiskohtien täsmentämistä

Yksi ratkaistava kysymys on ollut, mikä osapuoli vastaa maksamattomiin yhteislaskuihin liittyvien muistutusten lähettämisestä, perinnästä ja edelleen mahdollisista luottotappioista. Keskusteluiden ja kuulemisten perusteella Energiavirasto katsoo, että asiakkaiden kannalta olisi selkeintä, että myyjä vastaisi koko yhteislaskua koskevista reklamaatioista sekä muistutus- ja perintätoimista. Lisäksi myyjän vastuulle jäisivät myös mahdolliset luottotappiot koko yhteislaskusta. Tähän liittyen myyjällä tulisi vastaavasti olla myös oikeus tarvittaessa vaatia loppukäyttäjältä vakuutta koko yhteislaskun osuudelta. Asiakkaiden kannalta yhteislaskutus ei myöskään saisi lisätä annettavien vakuuksien tarvetta.

Toinen keskustelua aiheuttanut käytännön soveltamiseen liittyvä kohta on ollut verkkoyhtiön oikeus vaatia vakuutta yhteislaskua tarjoavilta myyjiltä saataviensa turvaamiseksi. Tälle Energiavirasto ei näe estettä, ja vakuuksien hallinta keskitetysti voisi olla tehokkaampaa kuin, että jokainen verkkoyhtiö pyytäsi vakuudet myyjiltä erikseen. Energiavirasto ei kuitenkaan näe tätä toimintoa esimerkiksi viranomaisen vastuulle kuuluvaksi.

Yhteislaskutuksen toteuttamisessa Datahub olisi keskeisessä roolissa. Tiedot yhteislaskutuksessa olevista loppukäyttäjistä esitetään välitettäväksi verkkoyhtiöille Datahubin kautta. Vastaavasti myyjä saisi yhteislaskuun tarvittavat jakelun maksuja koskevat tiedot Datahubista. Yhteislaskutuksen toteutus edellyttääkin Datahubin kehittämistä.

Älyverkkoforumissa on keskusteltu paljon myös siitä, kuinka yksityiskohtaisesti yhteislaskutusta koskevat menettelysäännöt pitäisi kirjata lainsäädäntöön tai Energiaviraston antamiin kaikkia sitoviin määräyksiin. Energiavirasto katsoo, että osa myyjien ja verkkoyhtiöiden välisten menettelyiden yksityiskohdista voitaisiin kirjata yleiseen puitesopimukseen, johon kaikkien verkkoyhtiöiden sekä yhteislaskutusta tarjoavien myyjien olisi velvollisuus liittyä ja jonka ehdot olisivat Energiaviraston vahvistamia.

Suosituksista lainsäädäntöön

Keskustelujen ja asiantuntijakuulemisten pohjalta Energiavirasto valmisteli joukon suosituksia, joista virasto sai kaikkiaan 16 lausuntoa huhti-toukokuussa järjestetyssä kuulemisessa.

Lausuntojen perusteella virasto viimeistelee suositukset ja toimittaa ne kesäkuussa 2021 työ- ja elinkeinoministeriölle lainsäädännön valmistelun taustamateriaaliksi.

Säädösten lopullinen sisältö ja voimaantulon aikataulu riippuu ministeriön lisäksi eduskunnasta. Viraston tietojen mukaan mahdolliset hallituksen esitykset oltaisiin toimittamassa eduskunnalle vuoden 2022 aikana. Fingridin lausunnon mukaan muutokset Datahubiin voitaisiin toteuttaa 2024 alkuun mennessä.