Energiamarkkinat

Riippumaton aggregaattori tuo merkittävän muutoksen sähkömarkkinoille

Energiaviraston suositukset sähköntoimittajasta riippumattomien aggregaattoreiden toiminnasta ja kulutusjoustopalveluiden tarjoamisesta sähkömarkkinoilla valmistuivat.

06/2020

teksti Jori Säntti

kuvat Pixabay

Energiavirasto toimitti kesäkuun alussa työ- ja elinkeinoministeriölle suositukset riippumattoman aggregaattorin toimintaan liittyvien EU:n direktiivin vaatimusten täytäntöönpanemiseksi Suomessa. Ehdotuksilla luodaan edellytykset ja säännöt asiakkaan sähköntoimittajasta riippumattomien aggregaattoreiden toimimiselle sähkömarkkinoilla ja kulutusjoustopalveluiden tarjoamiselle asiakkaille. Viraston suositusten taustalla ovat pohjoismaisten viranomaisten yhdessä laatimat suositukset sekä Energiaviraston perustamassa älyverkkoforumissa käydyt keskustelut.

Vuonna 2019 voimaan tullut puhtaan energian paketti ja sen osana oleva sähkön sisämarkkinadirektiivi edellyttävät, että Euroopan unionin jäsenvaltiot kehittävät sähkömarkkinoitaan mahdollistaen kaikkien asiakasryhmien kulutusjouston pääsyn markkinoille sekä kulutusjoustojoustopalveluiden tarjoamisen kuluttajille.

Riippumaton aggregaattori on direktiivin tunnistama uudenlainen markkinaosapuoli, joka yhdistää usean asiakkaan kulutuskuormia tai tuottamaa sähköä myytäväksi sähkömarkkinoille, olematta kuitenkaan sidoksissa asiakkaan sähköntoimittajaan. Tämän uuden markkinaosapuolen tavoitteena on helpottaa sähkönkäyttäjän mahdollisuuksia osallistua markkinoille ja joustaa omaa kulutustaan markkinasignaaleiden perusteella. Alentaessaan kulutustaan kovan kysynnän aikana sähkönkäyttäjä säästää sähkölaskussaan ja samalla järjestelmän tehontarve pienenee.

Energiavirasto on suunnitellut riippumattoman aggregoinnin mahdollistamista yhteistyössä muiden pohjoismaisten sääntelyviranomaisten kanssa. Pohjoismaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelin NordREG julkaisi helmikuussa yhteisen suosituksensa riippumattomien aggregaattoreiden markkinoille pääsyä koskevien vaatimusten toteuttamisesta Pohjoismaissa. Energiavirasto on käynyt laajaa keskustelua aiheesta myös suomalaisten sidosryhmien kanssa Energiaviraston perustamassa älyverkkoforumissa osana puhtaan energian paketin täytäntöönpanovaatimusten selvitystyötä. Energiavirasto laati forumin keskusteluiden perusteella omat suosituksensa direktiivin vaatimusten täyttämiseksi ja toimitti ne työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuun alkupuolella.

Pohjoismaisella yhtenevällä lainsäädännöllä laajempi markkina-alue

NordREG:n suosituksen lähtökohtana on, että pyrkimyksenä tulisi olla mahdollisuuksien mukaan pohjoismaisittain yhtenevä joustoihin ja aggregointiin liittyvä lainsäädäntö. Suosituksessa todetaan, että direktiivin edellyttämiä toimia tulisi koordinoida Pohjoismaiden kesken yhtenäisiksi markkinasäännöiksi.

Energiavirasto katsoo, että harmonisointia ei kuitenkaan tule edistää mallin toiminnallisuuden kustannuksella, mikäli maiden välillä on yksityiskohdissa näkemyksellisiä eroja, ja että täysin yhtenevän mallin luominen voi olla käytännössä haastavaa. Tämän vuoksi Energiavirasto suosittelee ministeriölle, että muutosten ensisijaisena tavoitteena tulisi olla kustannustehokkaan sähkömarkkinan sekä kilpailun mahdollistavan toimintaympäristön luominen Suomessa. Mahdollisimman laaja markkina-alue joustopalvelujen skaalaamisen mahdollistamiseksi tulisi nähdä pidemmän aikavälin tavoitteena.

Riippumattoman aggregaattorin toiminnan salliminen on merkittävä muutos sähkömarkkinoilla, ja käytännön toteutukseen löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Energiaviraston näkemys on, että paras toimintamalli olisi säätösähkömarkkinoilla tasepalveluja tarjoava riippumaton aggregaattori. Toimintamalli perustuu siihen, että riippumattoman aggregaattorin sallitaan yhdistää usean asiakkaan kuormia, ja tehdä niiden perusteella joustotarjouksia säätösähkömarkkinoille. Toisaalta, kun riippumaton aggregaattori aktivoi joustoja asiakkaiden kuormasta ja asiakkaan sähkön kulutus muuttuu ennakoimattomasti, voi tästä aiheutua tasevirhettä tai muita kuluja asiakkaan sähköntoimittajalle.

Kompensaatiomalli tarvitaan

Energiaviraston näkemys on, että aggregaattorin muille toimijoille aiheutuvat kulut ja tasevirhe edellyttävät jonkinlaista taloudellista korvausta. Ilman kompensaatiota toimiva riippumaton aggregaattori voisi aiheuttaa vääristymää markkinoille. Riippumattoman aggregaattorin tulee myös omistaa energia, jolla se käy kauppaa.

Kompensaatiomallin tulisi ratkaista myös energian omistusoikeuteen liittyvät kysymykset, kun riippumattoman aggregaattorin voidaan tulkita myyvän markkinoille kolmannen osapuolen energiaa. Kun kompensaatiota määritellään, tulee ottaa huomioon myös se, että kolmannet osapuolet saattavat oppia ennustamaan riippumattoman aggregaattorin tulevia joustotoimenpiteitä, jolloin tasevirhe olisi pienempi tai sitä ei syntyisi lainkaan.

Energiavirasto katsoo, että kompensaatiomallin yksityiskohdat tulisi määrittää perustuen laajempiin lisäselvityksiin mallin kokonaisvaikutuksista. Kapasiteettituotteiden osalta vaikuttaa siltä, että taloudellista korvausta ei tarvita, sillä energian osuus on niissä vähäinen ja korvausjärjestelmän ylläpidon kustannus voisi tulla suuremmaksi kuin taloudellisista korvauksista saatavat kokonaishyödyt.

Merkittävä muutos taseselvitykseen

On tärkeää ymmärtää, että riippumattoman aggregaattorin tulo markkinoille tarkoittaa merkittävää muutosta taseselvitykseen. Tähän asti taseselvitys on perustunut tarkkoihin mittauksiin kulutuskohteissa, mutta riippumattoman aggregaattorin aktivoimien joustojen osalta tilanne on erilainen. Aggregaattorin joustona toimittama energia määritellään joustokohteen toteutuneen kulutuksen sekä toteutumatta jääneen oletetun kulutuksen erotuksena.

Tähän laskutoimitukseen tarvittavaa toteutumatonta kulutusta voidaan arvioida käyttäen ns. baseline -menetelmää, jolla tarkoitetaan laskennallisesti muodostettua arvoa sille energian kulutukselle, joka olisi toteutunut joustokohteessa ilman tehtyä joustoa. Baseline voi yksinkertaisimmillaan olla oletettu vakioteho jouston ajan, perustuen esimerkiksi mitattuun joustokohteen tehoon ennen jouston toteuttamista, tai vaihtoehtoisesti vaihteleva laskennallinen kulutuskäyrä, joka tarvittaneen etenkin jouston ollessa pidempiaikainen.

Todennäköisesti erilaisille joustokohteille tarvitaan erilaisia baseline -käyriä, ja erityisesti lyhytaikaisissa joustoissa yksinkertainen baseline voi olla riittävän tarkka. Menetelmään sisältyy kuitenkin aina epätarkkuutta, ja samalla sitä todennäköisesti käytettäisiin toimijoiden välisten taloudellisten korvausten suuruuden määrittelyssä. Baseline -mallin kehittäminen on tästä syystä erittäin keskeinen osa tulevaa kehitystyötä. Energiavirasto suosittelee, että baseline -menetelmän määrittämisen tulisi perustua laajempaan selvitykseen mittauksesta ja olla osana muita mittausratkaisuja.

Sisämarkkinadirektiivin edellyttämien muutosten mahdollisimman toimiva täytäntöönpano edellyttää pitkäjaksoista ja toimivaa yhteistyötä viranomaisten, ministeriön sekä verkkoyhtiöiden ja sidosryhmien välillä. Työ- ja elinkeinoministeriö saattaa lainsäädännön muutokset voimaan vuoden 2020 aikana. Tämän jälkeen Energiavirasto aloittaa varsinaisen työn lain edellyttämien asioiden täytäntöönpanoksi.

 

 

 

Lue myös

Energiamarkkinat

Vuonna 2019 keskimääräinen verkkohinnanmuutos oli kaksi prosenttia

Verkkomaksujen korotukset ovat herättäneet yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti alueellisten hintaerojen kasvu herättää huolta.

12/2019

Energiamarkkinat

Maakaasumarkkinoiden avautuminen osa laajempaa EU:n energiapolitiikkaa

Avoimien markkinoiden ja uusien kaasun hankintalähteiden ansiosta kaasun saatavuus paranee ja kilpailu tehostuu. Ensi vuodesta lähtien myös kuluttajilla on mahdollisuus kilpailuttaa kaasuntoimittajansa.

10/2019

Energiamarkkinat

Kaasu siltaratkaisuna vähähiilisyyteen

Kaasun rooli voi olla merkittävä yhteiskunnan pudottaessa nopealla tahdilla päästöjään, kaasu toimii väliaikaisena ratkaisuna niin energiantuotannossa, liikenteessä kuin teollisuudessakin.

10/2019