Vuosi 2022 jää historian kirjoihin vuotena, jolloin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin sähköstä oli niukkuutta ja sähköpulan riski oli mahdollinen. Sähkön hinnat nousivat ennätyskorkealle ja hinnoissa nähtiin suurta vaihtelua. Koko Suomi puhui energiasta ja seurasi pörssisähkön hintaa. Syksyllä lämmityskauteen varauduttiin poikkeuksellisissa tunnelmissa. Huolta aiheuttivat sähkön tuotanto- ja tuontikapasiteetin riittävyys ja riski kiertävien sähkökatkojen mahdollisuudesta sydäntalven kireissä pakkasissa. Tilanne oli paikoin epävarma ja monen muuttujan varassa.
– Talven selän taituttua voimme huokaisten todeta, että vältyimme pahimmalta. Sähköpulan sijaan sähköstä oli niukkuutta. Suomalaisten energiansäästötoimet ja kulutusjousto, normaalia leudompi talvisää ja kaasun ennakoitua parempi riittävyys koko Euroopassa leikkasivat lopulta pahimman terän hinnoilta ja kiertävien sähkökatkojen todennäköisyydeltä, sanoo Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.
Energiaviraston julkaisema vuosikatsaus avaa vuoden 2022 sähkömarkkinoiden keskeisiä muutoksia tilastojen valossa.
Sähkön hinta kaksinkertaistui
Jo ennen vuotta 2022 pandemia oli koetellut energiamarkkinoita, mikä näkyi muun muassa kohonneena sähkön hintana. Kun vuonna 2020 yhden megawattitunnin keskimääräinen tukkumarkkinahinta hinta oli 28 euroa, nousi se 72 euroon vuonna 2021. Vuonna 2022 hinta jatkoi nousuaan aina 154 euroon. Vuoteen 2021 verrattuna sähkön hinta oli yli kaksinkertainen ja vuoteen 2020 verrattuna jopa yli viisinkertainen.
Myös tuntihintojen vaihteluväli oli poikkeuksellisen suurta vuonna 2022. Yhden megawattitunnin hinta oli alhaisimmillaan negatiivinen -2,08 euroa ja korkeimmillaan hinta nousi yli 860 euroon.
– Sähkön hintaa nostivat kaasun korkea hinta, ydinvoimalaitosten huollot Ranskassa ja Ruotsissa sekä alkuvuoden kuivuus ja normaalia alhaisemmalla tasolla jääneet vesivarastot, jotka vaikuttivat vesivoiman saatavuuteen. Myös sääriippuvainen tuulivoimatuotanto vaikutti hinnanmuodostukseen. Loppuvuotta kohden merkittävään rooliin kohonnut kysyntäjousto ja energiansäästö puolestaan auttoivat laskemaan sähkön hintaa, Nurmi kertoo.
Markkinatilanne heijastui sopimustarjontaan
Vuoden aikana sähkösopimusten tarjonnassa nähtiin suuria muutoksia. Monet yhtiöt muuttivat toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnoittelua ja sitoivat hinnan pörssisähkön hintoihin. Uusia määräaikaisia sopimuksia ei myöskään ollut hetkeen tarjolla, kun aiemmin kuluttajat olivat voineet valita useamman sopimustyypin joukosta. Uudenlainen suuntaus oli myös, että osa myyjistä tarjosi uusia sähkösopimuksia ainoastaan paikallisen jakeluverkonhaltijan alueella.
Vuoden aikana uusien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tarjoushinnat nousivat kotitalouksille 353 prosenttia ja sähkölämmittäjille 131 prosenttia. Uusien kaksivuotisten määräaikaisten sopimusten hinnat nousivat kotitalouksille 112 prosenttia ja sähkölämmittäjille 119 prosenttia.
– Vuoden 2023 alkupuoliskolla määräaikaisia sopimuksia on taas tarjolla varsin edulliseen hintaan. Myös toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnoissa on laskua. Kuluttajilla on nyt enemmän vaihtoehtoja kuin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, ja kilpailu vähittäismarkkinoilla alkaa elpymään. Pörssisähkösopimusten suosio lienee tullut jäädäkseen. Osa kuluttajista, jotka kykenevät ja haluavat ohjata kulutustaan, ovat siirtyneet pörssisähköön. Ne ovat kuitenkin keskimäärin edullisimpia pitkällä tähtäimellä, kertoo Nurmi.
Sähköenergian osuus kasvoi sähkölaskulla
Kotitalouksien kokonaissähkön hinta nousi vuonna 2022 keskimäärin noin 50 prosenttia. Asiakkaiden sähköstä maksama kokonaishinta koostuu sähköenergian osuudesta, sähkön siirtomaksusta sekä arvonlisäverosta.
Suurin muuttuja oli sähköenergian hinta, joka kohosi osalla kotitalousasiakkaista merkittävästi vuonna 2022. Vuoden aikana yhden kilowattitunnin hinta nousi keskimäärin 6–8 sentistä 12–20 senttiin.
Sähkön keskimääräiset siirtohinnat puolestaan hieman laskivat vuonna 2022. Paikallisia eroja kuitenkin oli, jakeluverkkoyhtiöstä 12 nosti siirtohintoja keskimäärin 4,6 prosenttia ja kahdeksan yhtiötä laski hintoja keskimäärin 5,4 prosenttia. Lisäksi 14 yhtiötä toteutti väliaikaisia alennuksia.
Vuoden lopussa hintahelpotusta toi joulukuussa voimaan astunut sähkön arvolisäveron määräaikainen alentaminen 24 prosentista 10 prosenttiin.
Kotitalouksien sähkön kokonaishinnoissa oli suurta vaihtelua
Kaikkiin kuluttajiin korkeat sähkönhinnat eivät kuitenkaan iskeneet. Suurimmalta hintakurimukselta säästyivät ne, joilla oli voimassa hinnaltaan edullinen määräaikainen sähkösopimus. Energiaviraston arvion mukaan noin neljänneksellä asiakkaista oli voimassa vuonna 2021 tehty kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus.
– Osalla kotitalouksilla sähköstä maksettu kokonaishinta on voinut jopa laskea vuoden 2022 aikana. Tällainen on ollut mahdollista esimerkiksi silloin, jos käytössä on ollut määräaikaiseen sopimukseen sidottu edullinen hinta ja alueellinen siirtoyhtiö on laskenut sähkönsiirron hintaa. Lisäksi, kun mukaan lasketaan väliaikainen 14 prosenttiyksikön helpotus sähkön arvolisäverossa, on sähkölasku voinut olla edellistä vuottakin alhaisempi.
Uusia tukitoimia käyttöön
Valtio valmisteli vuoden aikana pikaisella aikataululla joukon tukitoimia lieventämään hintojen nousun vaikutuksia kotitalouksille. Tukitoimista väliaikainen arvonlisäveron alennus ja lisämaksuaika sähkölaskuille saatiin käyttöön jo vuoden 2022 aikana. Sähkövähennys, sähkötuki sekä sähköhyvitys saadaan käyttöön vuoden 2023 aikana.
– Tarkkaan kohdennetut ja määräaikaiset tukitoimenpiteet heikoimmassa asemassa oleville ovat kokonaisuuden kannalta toimivampi ratkaisu, kun esimerkiksi hintakattojen asettaminen tai muut markkinoita rajoittavat toimet. Vaikka hinnat olivat poikkeuksellisen korkeat, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivät markkinat toimi.
– Yhtenä keskeisenä ongelmana energiamarkkinoiden viime vuoden myllerryksessä on ollut voittojen ja kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen energiayhtiöiden ja näiden asiakkaiden välillä. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista ratkoa sähkömarkkinamallia muuttamalla, vaan muilla toimenpiteillä kuten esimerkiksi kohdennetuilla asiakkaiden tukitoimenpiteillä ja näiden rahoittamisella esimerkiksi windfall-veroilla.
Nurmen mukaan jatkossa tukitoimet on valmisteltava perusteellisemmin sekä varmistettava niiden oikea kohdentuminen sekä vältettävä niiden toimeenpanossa hallinnollista taakkaa.
Yhteisvoimin kulutus alemmas
Lokakuussa 2022 startannut Astetta alemmas -kampanja kannusti koko Suomea säästötoimiin, jotta sähköpulatilanteilta ja kiertäviltä sähkökatkoilta vältyttäisiin. Energiavirasto oli aktiivisesti mukana valtion käynnistämässä, koko Suomen yhteisessä kampanjassa.
– Kampanja toi helposti lähestyttävässä ja käytännönläheisessä muodossa esiin konkreettisia vinkkejä tehostaa ja ajoittaa energiankäyttöä arjessa. Lisäksi se toi positiivisella tavalla esille energiansäästöä ja kulutusjoustoa ja onnistui kannustamaan tavallisia kotitalouksia, yrityksiä ja muita toimijoita kantamaan oman kortensa kekoon, Nurmi kiittelee.
Suomessa sähkönkäyttäjät onnistuvat leikkaamaan energiankäyttöään merkittävästi lyhyessä ajassa. Vuoteen 2021 verrattuna sähkön kulutus väheni syyskuussa 7 prosenttia, lokakuussa 7 prosenttia, marraskuussa 9 prosenttia ja joulukuussa 10 prosenttia.
– Kotitalouksien ja yritysten sähkön säästöllä oli suuri merkitys sähkön riittävyyden kannalta. Motivaattorina toimi luonnollisesti sähkön korkea hinta, mutta myös sähkön riittävyyden varmistaminen ja sähkökatkoilta välttyminen kannustivat toimiin. Valtioneuvoston kanslian toteuttaman kansalaispulssin mukaan jopa 89 prosenttia suomalaista kertoi tehneensä energiansäästötoimia. Suomalaiset onnistuivat näissä energiansäästötalkoissa hienosti.
Joulukuun huippukulutustunteina sähkötehoa onnistuttiin laskemaan yli 1000 megawattia. Tilastojen mukaan vuonna 2022 sähkön kulutushuippu laski ja tuotantohuippu kasvoi. Niiden välinen erotus ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole ollut yhtä pieni.
– Viime vuonna opituille energiansäästö- ja kulutuksen ajoittamisen taidoille on jatkossakin tarvetta, jotta sähkön kysyntä vastaisi entistä paremmin tarjontaa. Säästö- ja joustotoimet auttavat alentamaan markkinahintaa, etenkin huippukulutuksen hetkinä, jolloin kysyntää katetaan edelleen merkittävässä määrin Ruotsin tuontisähköllä.
Vauhdilla kohti puhtaampaa energiajärjestelmää
Vaikka vuosi 2022 oli monin tavoin haastava, se vauhditti fossiilisesta energiasta luopumista.
Tuulivoimaa rakennettiin vuoden aikana ennätysmäärä. Vuoden 2022 aikana rakennettiin uutta tuulivoimakapasiteettia 2400 megawattia, mikä kasvatti Suomen tuulivoiman tuotantokapasiteetin on yhteensä lähes 5700 megawattiin. Kaikkiaan Suomessa on vajaa 1400 tuulivoimalaa, joista vuonna 2022 rakennettiin 437. Tuulivoima saavutti vuonna 2022 myös uuden tuotantoennätyksen 11 terawattituntia. Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimalla katettiin yli 14 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.
Korkean sähkön hinnan vuoksi Energiavirasto ei maksanut syöttötariffitukea lainkaan vuonna 2022.
– Viime vuosina tuulivoiman rakentaminen on ollut markkinaehtoisesti hyvin kannattavaa. Tuulivoimaa on rakennettu ja sitä rakentuu edelleen lähivuosina todella paljon. Vuosittain uutta kapasiteettia rakentuu noin 1000–2000 megawatin verran, arvioi Nurmi.
Nurmi näkee tulevien vuosien kehityskulun suuntaviivat selkeänä. Energiamurros etenee Suomessa vauhdilla ja se luo markkinoita uusille teknisille ratkaisuille ja vihreän siirtymän investoinneille, jotka kohentavat kansantalouttamme.
– Tarvitsemme lisää investointeja päästöttömään sähkön tuotantoon. Uusiutuvan, sääriippuvaisen, energian osuuden kasvaessa, tarvitsemme myös lisää säätövoimaa ja energian varastointia. Tämä kaikki vahvistaa energiajärjestelmämme ympäristökestävyyttä, parantaa toimitusvarmuutta ja pitää hinnat kohtuullisina, Nurmi summaa.
Lue Energiaviraston katsaus vuoden 2022 sähkömarkkinoihin:
Sähkömarkkinakatsaus vuoteen 2022
