Energiamarkkinat

Maakaasumarkkinoiden avaaminen etenee

Baltic Connectorin valmistuminen vuoden 2019 loppuun mennessä poistaa Suomen eristyneisyyden liittämällä kaasumarkkinamme Viroon ja avaamalla suomalaisille toimijoille mahdollisuuden ostaa kaasua yhteisiltä suomalais-balttilaisilta markkinoilta.

05/2018

teksti Timo Partanen

kuvat Adobe Stock

Uuden yhteyden myötä suomalaiset voivat tuoda omia kaasueriään Klaipedan LNG-terminaalin kautta ja hyödyntää Riian lähellä sijaitsevan suuren Incukalnsin kaasuvaraston mahdollisuuksia. Liettuan ja Puolan GIPL -yhteyden valmistuminen 2022 alussa liittää Suomen lopulta yhteisiin eurooppalaisiin kaasumarkkinoihin ja avaa suomalaisille toimijoille mahdollisuuden ostaa kaasua koko Euroopan laajuisilta markkinoilta. Samalla myös hintatason voidaan odottaa yhtenäistyvän.

Kun Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle jo 90-luvulla, ovat kaasumarkkinat tähän asti olleet suljettu kilpailulta. Baltian maat ovat edenneet markkinoiden avaamisessa Suomea ripeämmin. Kukin maa on luopunut poikkeuksesta siten, että Latvia viimeisenä avasi markkinansa kilpailulle huhtikuussa 2017.

Baltian pääministereiden johdolla on käynnistetty yhteishanke poikkeuksen poistamisen, ja yhteisen markkina-alueen luomisen edellyttämien sääntöjen soveltamiseksi. Myös Suomi on kutsuttu mukaan yhteishankkeeseen. Yhteisten markkinoiden luominen edellyttää sopimista suuresta määrästä yksityiskohtia. Asioista pyritään sopimaan yhdessä ja tekemään uusi markkinamalli kerralla valmiiksi. Tarkoituksena on luoda markkinan toimintaa edistävä malli ja ottaa markkinasäännöt käyttöön kaikkialla samanaikaisesti markkinoiden synnyttämishetkellä, ettei kenenkään tarvitse muuttaa moneen kertaan sääntöjään.

Yhteinen markkinasääntötyö alkaa

Suomen-Baltian kaasumarkkinoiden markkinasääntötyö on toistaiseksi vasta alussa, mutta Suomen markkinasääntötyö on edennyt pitkälle. Suomen ja Baltian alueesta on ajatus muodostaa ns. yhteinen entry-exit- (syöttö-otto) vyöhyke. Tällä yhteisellä markkina-alueella kaasun käyttäjät voivat ostaa kaasua keneltä tahansa ja kaasun käyttäjälle kokonaiskustannus jakautuu selkeästi kahtia, itse kaasuun ja sen siirtopalveluun.

Tulevassa markkinamallissa tukkumarkkinoilta kaasua voi ostaa keneltä tahansa. Kun kauppaa käydään tulevaisuuden markkinoilla ja kaasua ei siirretä johonkin kohteeseen, ei siihen liity siirron hintaa. Kaasun toimittaa käyttäjälle ns. shipperi, joka tekee siirtosopimuksen verkkoyhtiön kanssa ja myy käyttäjälle kaasun ohella myös sen siirron.

Siirron kustannus syntyy siitä, kun kaasu kuljetetaan entry-pisteestä johonkin alueen pisteeseen kulutettavaksi, tai varastoon odottamaan kulutushetkeä. Kilpailuedellytysten takaamisen kannalta on tärkeää, että kaikkien entry-pisteiden kilpailukyky on sama, eli periaatteessa kaasun siirtohinnan entry-komponentti on aina sama riippumatta siitä mistä kaasu tulee sisään järjestelmään.

Kaasun tuomisesta sisään markkinoille mistä tahansa pisteestä maksettaisiin siis sama hinta, ja kun kaasu otetaan siirtojärjestelmästä kulutuspisteessä, maksetaan siitä ns. exit-maksu. Tämä kaasun ottopiste, eli exit-pisteen kustannuskomponentin määräytymisperusteet on toistaiseksi vielä auki, mutta periaatteessa kun kyseessä on neljän maan yhteinen järjestelmä, joissa jokaisessa siirtotariffien tai niiden määräytymisperusteiden vahvistaminen kuuluu kansalliselle sääntelyviranomaiselle, on mahdollista, että samanlaiset kuluttajat eri maissa maksavat erilaista exit- tariffia.

Alueen regulaattorit ovat tilanneet selvityksen alueen siirtotariffien laadintaperusteista englantilaiselta konsulttitoimisto Baringalta. Selvityksen on tarkoitus valmistua kesäkuussa, tämän jälkeen alueen TSO:t voivat aloittaa siirtotariffien laatimistyön.

Sähköstä mallia

Suomessa on totuttu siihen, että sähkön toimittajaa voi vaihtaa. Tämä on pakottanut sähkön myyjät kuuntelemaan asiakkaitaan ja kehittämään tuotteita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Saman tyyppinen kehitys on odotettavissa myös kaasumarkkinoilla, vaikka tietysti markkinan koko on oleellisesti sähkömarkkinaa pienempi ja kaasun vaikutusalue kattaa vain osan Suomesta. Toki rakenteilla olevat ja suunnitellut nesteytetyn maakaasun terminaalit tuovat kaasun useampien asiakkaiden saataville.

Kaasun hinnan odotetaan tulevaisuudessa kiinnittyvän selkeämmin itse kaasun hintaan eli nykyinen muihin energiamuotoihin tai indeksiin pohjautuva hinnoittelu korvautuisi kaasun markkinahintaan perustuvalla mallilla. Tällöin yhteisessä kaasupörssissä käydyistä kaasukaupoista syntyvä kaasuindeksi muodostaisi kaasun kaupan perustan. Tässäkin kehityksen odotetaan vievän samaan suuntaan kuin sähkön osalta on totuttu.

Avautuvien kaasumarkkinoiden tiellä on vielä monta estettä, mutta yhteistoiminnalla Suomen sisällä ja Baltiassa voimme nuo vaikeudet voittaa ja raivata tien yhteisten markkinoiden toiminnalle.

Lue myös

Energiamarkkinat

Maakaasumarkkinoiden avautuminen osa laajempaa EU:n energiapolitiikkaa

Avoimien markkinoiden ja uusien kaasun hankintalähteiden ansiosta kaasun saatavuus paranee ja kilpailu tehostuu. Ensi vuodesta lähtien myös kuluttajilla on mahdollisuus kilpailuttaa kaasuntoimittajansa.

10/2019

Energiamarkkinat

Kaasu siltaratkaisuna vähähiilisyyteen

Kaasun rooli voi olla merkittävä yhteiskunnan pudottaessa nopealla tahdilla päästöjään, kaasu toimii väliaikaisena ratkaisuna niin energiantuotannossa, liikenteessä kuin teollisuudessakin.

10/2019

Energiamarkkinat

Avautuva markkina kirittää kaasukauppaa

Vuodenvaihteessa avautuville maakaasumarkkinoille odotetaan aktiivista kaasukauppaa, laskevia hintoja ja monipuolisempaa tarjontaa. Uuden siirtoverkkoyhtiön toimintaa valmisteleva Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy tutustui maan kaasun käyttöön roadshowlla.

10/2019