Energiamarkkinat

Kaasulla ja sähköllä on tärkeä rooli hiilivapaassa Euroopassa

Vähähiilisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää sähkön, kaasun, kaukolämmön ja jäähdytyksen saumatonta yhteistoimintaa. Kansallisten rajojen ylittämisrajoitteita on purettava.

09/2020

teksti Timo Partanen

kuvat StockSnap

Sähköä ja kaasua yhdistää ylätasolla yhteinen DNA. Molemmat ovat verkostoriippuvaisia energiamuotoja, joilla on suuri merkitys eurooppalaisessa energiakentässä, molempien markkinakehitystä varten on luotu monipolvinen eurooppalainen sääntelyjärjestelmä ja molemmilla on suuri rooli Euroopan hiilivapaan energiatulevaisuuden peruselementteinä.

Kaasu on jo hyvin kauan ollut kansainvälisen toiminnan värittämä energiamuoto. Vaikka eurooppalainen kaasutoiminta on alkanut kotimaisten kaasukenttien hyödyntämisellä, on pohjoisessa Hollannissa sijaitsevan Groningenin kaasukentän tuotantoa myyty jo kauan naapurimaihin. Maiden oman kaasuntuotannon ehtyminen ja samanaikainen kaasun kysynnän kasvu on avannut ovia kaasun tuonnille muista maista. Norja, Neuvostoliitto/Venäjä, Algeria ja Libya ovat kukin ottaneet osuuden eurooppalaisesta kaasunhankinnasta ja viime aikoina myös kaukaisemmat kaasun tuottajat ovat saaneet jalansijaa nesteytetyn maakaasun tuotanto-, laivaus- ja terminaaliteknologian tehokkuuden kehittymisen myötä.

Sähkö on perusolemukseltaan kansallista ja paikallista toimintaa. Sähköjärjestelmät on lähtökohtaisesti suunniteltu kattamaan paikallinen, kotimainen tarve ja kansainvälinen toiminta on varsin tuore lisäelementti. Vaikka kansainvälinen sähköön liittyvä toiminta on varsin tuoretta, kehitys on ollut hyvin nopeaa ja tulokset ovat todella vaikuttavia. Käytännössä koko Euroopan sähkön hinnat, tuotanto, kulutus ja siirrot lasketaan tunneittain yhdellä algoritmilla yhdessä paikassa. Tämä on jo yksinään hieno saavutus, mutta sen mukanaan tuoma kustannusetu kaikille eurooppalaisille sähkön kuluttajille on todella merkittävä. Mainittakoon myös, että sähkön päivänsisäinen markkina on avattu ja mahdollistaa Euroopan jokaiselle tuottajalle ja käyttäjälle mahdollisuuden ostaa ja myydä marginaalieriä niiden todellista arvoa heijastavalla hinnalla.

Kaasumarkkinat ovat sirpaleiset

Perusluonteeltaan kansainvälinen kaasu on nykyisin pirstoutunut pieniksi kansallisiksi markkinoiksi siitäkin huolimatta, että suuri osa kaasusta tulee rajan toiselta puolelta. Vain kourallista Euroopan kaasumarkkinoista voidaan oikeasti pitää likvideinä. Hollannin TTF, Britannian NBP ja Saksan Gaspool toimivat tyydyttävästi, kun taas muualla sirpaloituneita markkinoita ohjaa sääntelyn viidakko. Yhteisen EU-lainsäädännön lisäksi eri jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan esimerkiksi lisensointia, paikallista toimistoa, luvitusta toiminnalle tai ainakin rekisteröintiä maan sisällä. Rajoille on pystytetty tariffimuureja ja pitkät sopimukset syövät suuren osuuden rajat ylittävien yhteyksien kapasiteetista. Sähkömarkkinoiden kaltaista päivän sisäistä eurooppalaista markkinaa ei oikeastaan ole. Ehkä pitkä kansainvälinen historia ja sen jäykät kaupankäyntimallit ovat muodostumassa kaasun kehityksen jarruksi, vaikka kaasun helppo varastoitavuus on tärkein kaasua sähköstä erottava tekijä ja voisi avata nimenomaan sektorien integraatiossa uusia mahdollisuuksia.

Vähähiilisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää sähkön, kaasun, kaukolämmön ja jäähdytyksen saumatonta yhteistoimintaa. Tässä visiossa energiamuotoja voidaan muuttaa esteettömästi toisiksi hintasuhteiden perusteella. Kansallisten rajojen ylittämisrajoitteet pitää pystyä poistamaan, koska vain siten eri energiamuotojen täydelliseen integraation voidaan päästä.

Suomi oli Euroopassa eturintamassa avaamassa sähkömarkkinat kilpailulle, ja Suomen sähkön käyttäjät pääsivät eturivissä nauttimaan kilpailuttamisesta. Suomen kaasumarkkinoiden avaaminen kilpailulle viime vuoden vaihteessa tapahtui puolestaan Euroopan viimeisenä. Samanaikaisesti tapahtunut Suomen ja Baltian kaasumarkkinoiden yhdistäminen on merkittävä, tosin vasta ensimmäinen iso askel tuon suuren yhteisen markkinan saavuttamiseksi. Kansallisesta erillissääntelystä pitäisi päästä kohti harmonisoitua sääntelyä, jolloin kaasu voi vapaasti siirtyä kansallisten rajojen ylitse. Tehokas kilpailu ja yhtenäiset toimintaehdot ovat paras tapa taata tehokkuusedut kaasun käyttäjille. Tämä vaatii merkittävää ajatustavan muutosta, vanhasta ja tutusta on luovuttava uuden yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Tekniikan tohtori Timo Partanen työskentelee Energiavirastossa maakaasumarkkinoiden johtavana asiantuntijana.

Lue myös

Energiamarkkinat

Riippumaton aggregaattori tuo merkittävän muutoksen sähkömarkkinoille

Energiaviraston suositukset sähköntoimittajasta riippumattomien aggregaattoreiden toiminnasta ja kulutusjoustopalveluiden tarjoamisesta sähkömarkkinoilla valmistuivat.

06/2020

Energiamarkkinat

Vuonna 2019 keskimääräinen verkkohinnanmuutos oli kaksi prosenttia

Verkkomaksujen korotukset ovat herättäneet yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti alueellisten hintaerojen kasvu herättää huolta.

12/2019

Energiamarkkinat

Maakaasumarkkinoiden avautuminen osa laajempaa EU:n energiapolitiikkaa

Avoimien markkinoiden ja uusien kaasun hankintalähteiden ansiosta kaasun saatavuus paranee ja kilpailu tehostuu. Ensi vuodesta lähtien myös kuluttajilla on mahdollisuus kilpailuttaa kaasuntoimittajansa.

10/2019