Energiamarkkinat

Energiapolitiikan on tähdättävä innovaatioiden tukemiseen

Markkinaehtoisen energiasektorin tieltä puretaan hiljalleen esteitä, Harri Jaskari kiirehtisi ovien avaamista uusille toimijoille.

05/2018

teksti teksti Anu Becker

kuvat Nina Kaverinen

Eduskunnan energiaremonttiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari uskoo kunnianhimoisten energiatavoitteiden voimaan.

Jaskari osallistui Aalto-yliopiston Smart Energy Transition -projektin ja Sitran hiilineutraali kiertotalous-hankkeen yhteiseen energiamurrosareenaan ja allekirjoittaa loppuraportin johtopäätökset ja politiikkasuositukset laajasti. Keskustelun fokuksen siirtyminen markkinaehtoisempaan toimintaan sekä ihmislähtöisemmän näkökulman ottaminen ovat kansanedustajan mielestä merkittävä onnistuminen jo sinänsä. ”Meillä on pakko olla kunnianhimoa, ilmastohaaste on niin iso. Suomen toimille täytyy kuitenkin katsoa realistinen aikataulu.”

Energiasektorin tukien tulisi Jaskarin mielestä perustua jatkossa innovaatiotukiin: ”Meidän tulisi tukea teollisten konseptien tekemistä, jotka hyödyttävät koko energiajärjestelmää. Toimijat kertovat tukien vääristäneen koko markkinaa, toivon että saamme tehtyä aidon markkinan, johon yhä useammat toimijat pääsevät mukaan.”

Oikeaan suuntaan

Hallitus linjasi kevään kivihiilestä luopumispäätöksen myötä, että uusiutuvan sähkön tarjouskilpailuun varattua kahden terawattitunnin tuotantokiintiötä pienennetään 1,4 terawattituntiin, vapautuva tukiraha ohjataan hiilestä etuajassa luopuvien kaupunkien energiainvestointeihin.

Jaskarista suunta on oikea, joskin tehty päätös vie vasta puoliväliin tavoitteissa. Hän ohjaisi 300 miljoonan tukisumman kokonaan uuden teknologian rahoittamiseen.

”Kaikki uudet toimijat tulisi ottaa mukaan, nyt tuki kohdistuu muutamalle hiiliyhtiöille, joilla on jo suunnitelma olemassa vuoteen 2029. Emme myöskään voi olla varmoja onko seuraava sukupolvi hiilestä biopolttoaineisiin, puulle alkaa löytyä jo muutakin käyttöä”, hän miettii ja jatkaa:

”Onko pääkaupunkiseudun ratkaisumalli biopolttoaineen rahtaaminen tänne vai monipuolisen tuotantorakenteen aikaansaaminen? Meillä on täällä monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja ja markkina olisi pitänyt avata kaikille piloteille.”

Jaskari nostaa esiin St1:n geotermisen laitoksen Otaniemessä sekä datakeskusten tuottaman lämmön talteenoton ja kehittyvän sähkön varastoinnin. Ratkaisut koostuvat monien yksittäisten, vielä pilottivaiheessa olevien ideoiden yhteisvaikutuksesta.

”Tällä hetkellä vain hieman hillitsemme fossiilisten käyttöä, puuhastelemme marginaalissa – isotkin hankkeet ovat pieniä suuressa mittakaavassa.” Suurusluokaltaan oikea ratkaisu voisi löytyä päästäjien velvoittamisesta nielujen rakentamiseen, joko päästöpaikalla tai jossain muualla. ”Hiilivuoto katsottaisiin yrityskohtaisesti: Nollapäästöistä jaettavaa sertifikaattia voisi soveltaa myös taloyhtiöihin.”

Isot ja pienet – resilienssimalli

Monipuolinen, hajautettu markkina luo omavaraisuuden turvaa kansainvälistyvillä markkinoilla.

”Älyverkot ovat haavoittuvia, jatkossa meillä tulisi olla sekä isoja että paljon pieniä tuotantoyksiköitä ja erilaisia kokeiluja, tämä on myös kriisitilanteissa turvallisin ratkaisu. Isot ja pienet on resilienssimalli”, Jaskari toteaa. ”Näkisin mielellään suuremman kuin pohjoismaisen markkinan, kaapelia pitää vetää kauemmas”, hän naurahtaa, mutta huomauttaa yhtenäisen verkoston muuttavan markkinaa ja hintaa myös arvaamattomilla tavoilla: ”Mitä esimerkiksi tapahtuu, jos Islanti osallistuu energiajärjestelmään, muutoksien suhteen on oltava jatkuvasti hereillä.”

Sensorit edellä

Energiamurrosareenan loppuraportin mukaan Suomen energiateknologian ja -palveluiden vienti ei ole kehittynyt aivan toivotulla tavalla, syyksi nähdään osaamisperinteen puuttuminen suurimman kasvupotentiaalin aloilta kuten sähkön varastoinnista tai tarjonta- ja kysyntäjoustosta.

Jaskari uskoo Suomen vahvuuden löytyvän vanhasta ICT-puolesta: ”Meillä on esimerkiksi hienoja, pieniä ja suuria, sensorivalmistajia. Nokian tyyppinen toimija pystyisi luomaan alustaksi tarvittavan pilvipalvelun.”

Jotta tieto- ja energiaverkkojen toimintaa tukeva ympäristö saataisiin luotoa, lainsäädännölliset esteet tulisi minimoida. Sääntelyn purkaminen nousee usein esiin kansanedustajan puheessa, mistä hän lähtisi ensimmäisenä purkamaan tarpeetonta säätelyä?

”Purkaisin monopoliregulaatiota. Moni vastustaa kaukolämpöverkkojen avaamista, koska ne ovat pienempiä kuin sähköverkot. Mutta lämpökuormakin voidaan ottaa monelta taholta, tällä hetkellä tuotamme perinteisesti lämpöä, kun samaan aikaan ylimääräistä lämpöä tuottavan teollisuuslaitoksen lämpö menee täysin hukkaan.”

Jaskari harmittelee, ettei jätehuollon monopolia saatu kunnolla purettua, nyt kunnille on jäämässä yksinoikeus kotitalouksien jätteeseen: ”Nyt on suunniteltu, että vuonna 2030 kunnalliset toimijat voivat toimia voimakkaammin markkinoilla – sotessa on annettu siirtymäaikaa vuoteen 2023, miksi jätteet tarvitsevat enemmän aikaa kuin ihmiset”, Jaskari hymähtää ja jatkaa:

”Maailmalla ei riitä puita biotalouteen, mutta jätettä piisaa. Suomi voisi pyrkiä jätepuolen pilotiksi, ei poltettaisi kaikkea vaan keskityttäisiin kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.”

Suomalaiset edelläkävijöiksi?

Energiamarkkinoille on houkuteltava uusiksi toimijoiksi myös kuluttajat. Toistaiseksi selkeät toimintapolut sähkönkäyttäjien aktivoimiseksi puuttuvat. Jaskari uskoo, että kuluttajat muuntuvat merkittäviksi markkinatoimijoiksi vasta kun tarjotut palvelut ovat kautta linjan helppokäyttöisiä. Tekniikan hän kuitenkin muistuttaa jo olevan valmiina. ”Kysymys on siitä, onko palveluja tarpeeksi helppoa ja kiinnostavaa käyttää, voiko esimerkiksi suoraan kännykällä seurata paljonko oma tuotanto tuottaa.”

Kuluttajalle palvelukokonaisuus voidaan tehdä helpoksi. Käytännössä asiakas valitsee itselleen sopivan kulutusprofiilin ja neuvottelee palveluntarjoajan kanssa ehdot. Aggregaattori tulee palvelun tarjoajaksi ja tekoäly auttaa pitkälle. ”Ihmiset kyllä kiinnostuvat, jos yritys tarjoaa kulutusjoustoon sitoutuvalle asiakkaalle esimerkiksi viisitoista prosenttia alhaisemman hinnan sillä ehdolla, että jääkaappi käy poissa päältä huomaamatta.”

Teknisten palvelujen hioutumisen ohella Jaskari uskoo kuluttajien tietoisuuden olevan kasvussa. Hän korostaa kuitenkin, että edelläkävijöiden olisi päästävä paremmin ja useammin esiin, jotta uudenlainen toimintatapa voisi hiljalleen lähteä yleistymään kuluttajien parissa.

”Sääntelyn tulisi olla uusia ideoita mahdollistavaa, energiaturvallisuuden ja yksityisyyden suojan huomioiden”, linjaa kansanedustaja Harri Jaskari.

Energiamurrosareena ehdottaa täysremonttia

Energiamurrosareena on Aalto-yliopiston Smart Energy Transition- projektin ja Sitran Hiilineutraali kiertotalous-hankkeen järjestämä työpajojen sarja, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät Suomelle ratkaisuja globaalissa energiamurroksessa pärjäämiseksi. Asiantuntijaryhmän marraskuussa 2017 julkaisema loppuraportti tiivistää kymmenen teesiä.

  1. Suomelta puuttuu oma energia- ja ilmastovisio, ehdotus visioksi: ”Vuonna 2030 Suomi on proaktiivinen suunnannäyttäjä, joka tarjoaa johtavia ratkaisuja globaaleihin ympäristö- ja energiasektorin haasteisiin. Suomi hyödyntää digitalisaation, uusien palveluiden, kansalaisten osallistumisen sekä uusimman tutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet.”
  2. Yhteiskunnan hiilivapaus edellyttää systeemistä muutosta. Vanhoja rakenteita ylläpitämällä haaskataan suuri vientipotentiaali ja energiamurroksen tarjoamat massiiviset globaalit markkinat uusille ratkaisuille.
  3. Luova tuho on väistämätön osa energiamurrosta. Asuminen, liikkuminen ja arjen kulutus mullistuvat.
  4. Fossiilisista polttoaineista on ripeästi luovuttava. Fossiiliset polttoaineet ovat merkittävä kauppataseen heikentäjä. Puhtaat energia- ja liikenneteknologiat sekä -palvelut tarjoavat pitkän aikavälin taloudellista hyötyä Suomelle.
  5. Suljettujen markkinoiden avaaminen edistää puhdasta tuotantoa ja kulutusta. Keskeisiä uudistuksia ovat suurten kaupunkien kaukolämpömarkkinoiden avaaminen kilpailulle sekä kaksisuuntaisten sähkömarkkinoiden kehittäminen.
  6. Kuluttajat mukaan energiamarkkinoille. Lainsäätäjien ja energiayhtiöiden tulee ottaa kuluttajia aktivoiva ja kaksisuuntaisen energiamarkkinan kehitystä tukeva rooli.
  7. Joustavan energiajärjestelmän luonti on aloitettava nyt, eikä ylihuomenna. Uusien digitaalisten teknologioiden ja älykkäiden palvelujen avulla pienasiakkaiden ja teollisten käyttäjien kulutusta voidaan ohjata automaatiolla tuotannon tai asumisviihtyvyyden kärsimättä.
  8. Biomassa –bulkista kohti korkeaa jalostusarvoa. Biomassan osalta päähuomio tulee siirtää energiasta T&K-toimintaan, joka tähtää puusta valmistettavien tuotteiden jalostusarvon parantamiseen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää lämpösektorin merkittävää sähköistämistä.
  9. Puhdas energiajärjestelmä toimii viennin moottorina. Suomen hallituksen ja Business Finlandin tulee edistää merkittävää hyppäystä uusien innovatiivisten energia- ja liikenneratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomessa.
  10. Energia-, innovaatio- ja ilmastopolitiikka kuuluvat yhteen. Suomen on globaalissa muutoksessa menestyäkseen kyettävä yhdistämään energia- ja ilmastopolitiikka uudella tavalla erityisesti innovaatiopolitiikkaan, mutta myös kaupunki-, alue- ja kuluttajapolitiikkaan.

 

LÄHDE http://smartenergytransition.fi/murrosareena

Lue myös

Energiamarkkinat

Häiriöihin sähköverkossa on varauduttu suunnitelmallisesti

Erilaisiin sähköverkkoon kohdistuviin häiriöihin varautuminen on kriittinen osa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa. Tämän talven mahdollinen sähköpulatilanne on harvinainen, mutta siihen on varauduttu.

12/2022

Energiamarkkinat

Mitä tapahtui sähkömarkkinoilla vuonna 2022?

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen energiavuosi. Energiajärjestelmää ravisteli erityisesti kaasun, sähkön, öljyn, kivihiilen sekä puupolttoaineiden tuonnin päättyminen Venäjältä. Äkillinen muutos vaikutti koko energiajärjestelmään sekä sähkömarkkinoihin monella tapaa.

03/2023

Energiamarkkinat

Ovatko sähkömarkkinat rikki? 10 kysymystä sähkömarkkinoista

Poikkeuksellisen korkea sähkön hinta ja suuret hintavaihtelut kurittivat niin kotitalouksia kuin yrityksiä vuonna 2022. Hintakehitys ja sähkön toimitusvarmuus olivat hetkittäin suuria kysymysmerkkejä ja loivat epävarmuutta kuluttajien ja yritysten arkeen. Syytä on haettu toimimattomista markkinoista. Toimivatko sähkömarkkinat niin kuin niiden pitäisi toimia?

03/2023