Energiamarkkinat

Avautuva markkina kirittää kaasukauppaa

Vuodenvaihteessa avautuville maakaasumarkkinoille odotetaan aktiivista kaasukauppaa, laskevia hintoja ja monipuolisempaa tarjontaa. Uuden siirtoverkkoyhtiön toimintaa valmisteleva Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy tutustui maan kaasun käyttöön roadshowlla.

10/2019

teksti Anu Becker

kuvat Nina Kaverinen

”Ajoimme kaasuverkon laidasta laitaan, olemme tavanneet tämän vuoden aikana suurimman osan jakeluverkkoyhtiöistä ja suurimpia kaasunkäyttäjiä”, kertoo operatiivinen johtaja Anni Sarvaranta Suomen Kaasunsiirtopalveluista.

Suomalaisissa energiayhtiöissä maakaasun jakelu ja vähittäismyynti on tyypillisesti hoitunut suht pienimuotoisesti muun toiminnan sivussa, usein yhtiöt ovat kunnallisessa omistuksessa. Aivan yhdenmukaisesta ryhmästä ei silti voi puhua. ”Kaikki jakeluverkonhaltijat ovat omanlaisiaan: organisaatio, fyysinen verkon rakenne ja käyttäjät vaihtelevat paljon, toisinaan toiminta voi olla vaikka vain yhden henkilön vastuulla”, kaasumarkkina-asiantuntija Mika Myötyri jatkaa.

Sarvaranta, Myötyri ja toimitusjohtaja Olli Sipilä ovat Suomen Kaasunsiirtopalveluista vastaava trio, jonka tehtävänä on valmistella vuonna 2020 aloittavan uuden siirtoverkkoyhtiön (TSO) toimintaa yhteistyössä Gasumin TSO-yksikön kanssa. Vuoden 2020 alusta Gasumista eriytetty siirtoverkkotoiminto sekä Kaasunsiirtopalvelut jatkavat siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandina.

Sarvaranta ja Myötyri siirtyivät vuoden 2019 alussa Kaasunsiirtopalveluille Baltic Connector Oy:n palveluksesta.

”Vastasin Baltic Connectorilla liiketoiminnan kehittämisestä. Huomasimme pian, että erillisen liiketoimintamallin kehittäminen ei ole järkevää ja lähdimme syventämään yhteistyötä nykyisen siirtoverkonhaltijan Gasumin kanssa. Kun valtio päätti, että Suomen siirtoverkko siirtyy yhden yhtiön alle Balticconnector-kaasuputki mukaan lukien, oli minun ja Mikan luontevaa siirtyä Baltic Connectorilta jatkamaan kehitystyötä tulevaa siirtoverkkoyhtiötä valmistelevaan yhtiöön,” Anni Sarvaranta pohjustaa.

TSO:n roolin valmistelun ohella Suomen Kaasunsiirtopalveluiden tehtävä on tukea toimijoita markkinamuutokseen valmistautumisessa ja varmistaa, että prosessi kohti avoimia markkinoita etenee sujuvasti. Gasum toimii siirtoverkonhaltijana tämän vuoden loppuun ja vastaa eriyttämisensä lisäksi muun muassa maakaasumarkkinalain muutokseen liittyvien markkinasääntöjen ja sopimusasioiden sekä kaasun datahubin valmisteluista.

”Kaasunsiirtopalveluissa yksi tärkeimmistä tehtävistämme on käydä avointa dialogia ja luoda luottamusta markkinalle; olemme koonneet markkinan avaamiseen liittyvää tietoa yhteen ja toimimme asiakkaille yhtenä tietohubina, johon voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä”, Sarvaranta selventää kahden toimijan työnjakoa.

Roadshowlla toiveet esiin

Kaasunsiirtopalvelut aloitti viestintäurakkansa suht tuntemattomana toimijana, kaasuverkon kiertävä roadshow oli ratkaisu tähän: ”Tapasimme kasvotusten noin 25-30 jakeluverkkoyhtiöiden ja suurimpien kaasun loppukäyttäjien edustajaa”, Myötyri summaa.

Tapaamisilla haluttiin tutustua kaasutoimijoihin, tukea markkinamuutokseen valmistautumista ja kerätä toimijoiden näkemyksiä ja toiveita. Tieto markkinamuutoksen vaatimista askeleista otettiin mielellään vastaan. Erityisesti uudet markkinaroolit puhuttivat ja tapaamisissa pohdittiin missä roolissa tai rooleissa markkinalla aletaan toimia ja mihin nämä roolit toimijoita velvoittavat.

”Keskustelut olivat selkeä win win-tilanne. Niiden kautta nousi esiin asioita, joita ei oltu vielä huomioitu kehitystyössä, ja joita saatiin vietyä eteenpäin. Vastavuoroisesti asiakkaille jaettiin informaatiota, jota he eivät välttämättä olleet vielä pohtineet. Lisäksi muistutimme, että 1.1.2020 on jo lähellä ja järjestelmäpäivityksiä ja datakytköksiä on tehtävänä”, Myötyri summaa.

Yhtiöiden kokemia käytännön ongelmia ja haasteita Sarvaranta ja Myötyri pystyivät viemään esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön vetämään maakaasumarkkinalain asetusten valmistelutyöhön. Monet siirtoverkonhaltijalle esitetyistä asiakastoiveista on saatu vietyä toteutukseen. Näistä Sarvaranta nostaa esimerkiksi toiveet kaasupörssitoimintojen yhtenäistämisestä Suomi-Baltia markkina-alueella sekä kapasiteetin jälkimarkkinapaikan luomisesta, nämä tulevat toteutumaan Baltian yhteisen kaasupörssi GET Balticin aloittaessa toimintansa Suomessa vuonna 2020.

Sarvaranta toteaa myös, että toiveet läpinäkyvästä viestinnästä tullaan viemään konkreettisesti uuden TSO:n toimintaan.

”Kaikkiaan asiakkailla oli tarve keskustella avoimesti ja luottamuksella, tämä välittyi kaikissa tapaamisissa. Halusimme luoda vapaan ilmapiirin, siksi menimmekin tapaamisiin hupparit päällä”, Myötyri viittaa roadshowlle painatettuihin kaasujengi-huppareihin.

Haasteita pienille toimijoille

Millä mielellä kaasutoimijat sitten markkinoiden avautumista odottavat? Markkinamuutos tuo jakeluverkkoyhtiöille uusia mittaamisen, raportoinnin ja taseselvityslaskennan velvollisuuksia. Suuremmat toimijat odottavat markkinan aktivoitumista, kilpailun syntyä ja integraation etenemistä Eurooppaan. Pienemmille toimijoille lisätyö ja vaadittavat järjestelmäinvestoinnit ovat kuitenkin kuormittavia.

”Järjestelmäpäivitykset datahubiin ovat rahallisesti isoja investointeja. Jos kaasun kulutus on pientä, investointien takaisinmaksu ottaa aikansa”, Myötyri summaa.

Kaasunkäyttö on ollut viime vuosina laskeva trendi, monilla yhtiöillä on strateginen linjaus vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta: ”Meille jää mietittäväksi, miten ylläpitää kaasun asema, koska kaasu on oikein hyvä transitiopolttoaine matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Miten kehitämme markkinasäännöt sellaisiksi, että ne ylläpitävät kaasun asemaa ja miten huomiomme esimerkiksi tulevaisuuden bio- ja synteettiset kaasut”, Myötyri pohtii.

Sarvaranta toteaa markkinan avaamisen olevan joka tapauksessa ensimmäinen vaadittava askel.

Suomi avaa kaasumarkkinansa Euroopan viimeisenä. Gasumin TSO-yksikön vetämässä markkinasääntötyössä onkin tutkittu tarkoin Länsi- ja Keski-Euroopan markkinamalleja, toimivia mekanismeja on löydetty esimerkiksi Hollannista ja Tanskasta: ”Mutta olemme päässeet tekemään myös sellaista mitä kukaan ei ole ennen tehnyt”, Sarvaranta toteaa.

”Balticconnectorin nollatariffin myötä jaetaan hinnatonta kapasiteettia, tällaiselle tilanteelle ei ole koskaan luotu kapasiteetinjakomekanismia. Oli mielenkiintoinen prosessi luoda mekanismi, joka täyttää EU-lainsäädännön vaatimukset sekä kriteerit sille, että kapasiteetti pystytään jakamaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi, vaikka sillä ei ole hintaa”, Myötyri kuvaa kehitystyötä. Syntynyt kapasiteetinjakoratkaisu on askel kohti pidemmän aikavälin tavoitetta muodostaa yhteinen tasealue Baltian kanssa ja sitä kehitetään markkinan tarpeiden mukaan eteenpäin.

2020 on kokeilun vuosi

Mittavat valmistelut ovat pysyneet hyvin aikataulussa. Kaikki markkinatoimijat voivat jo rekisteröityä TSO:n markkinaosapuolirekisteriin ja shipperin roolissa toimivat voivat ryhtyä varaamaan siirtokapasiteettia ensi vuodelle.

Millä aikataululla markkinoiden avautumisen etuja voi sitten odottaa?

”Ensi vuosi on kokeilun ja totuttelun vuosi. Lainsäädäntö ja markkinamalli mahdollistavat kilpailun syntymisen, mutta miten markkina lähtee toimimaan, se on yhtä jännää meille kuin kaikille muillekin”, Sarvaranta summaa ja jatkaa että asiakkaiden kanssa nyt rakennettu markkinamalli ei ole sementoitu: ”Markkinamallin kehittämisessä TSO tulee ottamaan aktiivisen roolin yhdessä viranomaisen ja markkinatoimijoiden kanssa.”

Lue myös

Energiamarkkinat

Maakaasumarkkinoiden avautuminen osa laajempaa EU:n energiapolitiikkaa

Avoimien markkinoiden ja uusien kaasun hankintalähteiden ansiosta kaasun saatavuus paranee ja kilpailu tehostuu. Ensi vuodesta lähtien myös kuluttajilla on mahdollisuus kilpailuttaa kaasuntoimittajansa.

10/2019

Energiamarkkinat

Kaasu siltaratkaisuna vähähiilisyyteen

Kaasun rooli voi olla merkittävä yhteiskunnan pudottaessa nopealla tahdilla päästöjään, kaasu toimii väliaikaisena ratkaisuna niin energiantuotannossa, liikenteessä kuin teollisuudessakin.

10/2019

Energiamarkkinat

Joustavaan ja asiakaskeskeiseen sähköjärjestelmään – Älyverkkotyöryhmän loppuraportti valmistui

Älykäs sähköjärjestelmä on palvelualusta siirryttäessä kohti hajautetumpaa ja vähähiilistä sähköjärjestelmää. Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän loppuraportti valmistui.

11/2018