Energiamarkkinat

Energiavirasto ohjeistaa suljettuja jakeluverkkoja valvontamenetelmissä

Suljettu jakeluverkko on sähköverkkotoiminnan erityistapaus, eikä verkkotyyppiä tunnettu kansallisessa lainsäädännössä ennen sen sisällyttämistä sähkömarkkinalakiin.

11/2018

teksti Lari Teittinen

kuvat Steve Johnson/Unsplash

Suljetun jakeluverkon määritelmä perustuu sähkömarkkinadirektiivin kuvaukseen verkkotyypistä, jossa harjoitetaan sähköverkkoverkkotoimintaa maantieteellisesti rajatulla teollisuus- tai elinkeinoalueella tai yhteisiä palveluja tarjoavalla alueella. Esimerkkeinä tällaisista kohteista ovat muun muassa rautatieasemarakennukset, lentoasemat, sairaalat, suuret leirintäalueet ja kemianteollisuusalueet.

Vaikka suljetun jakeluverkon toiminnan laajuus ja liiketoiminta ovat luonteeltaan pienempiä kuin yleisissä jakeluverkoissa, on se tästä huolimatta luvanvaraista sähköverkkotoimintaa ja jakeluverkolla tulee olla Energiaviraston myöntämä suljetun jakeluverkon verkkolupa. Virasto on myöntänyt neljälle suljetulle jakeluverkolle verkkoluvan, joista tällä hetkellä kolme on lainvoimaista.

Suljetun jakeluverkon haltijan ja verkon käyttäjien välisen suhteen erityisluonteesta johtuen, on sähkömarkkinadirektiivissä annettu jäsenvaltioille mahdollisuus poiketa tietyistä jakeluverkkoja koskevista sääntelyvaatimuksista ja nämä velvoitekevennykset on huomioitu myös sähkömarkkinalaissa.

Keskeinen kevennys on, ettei suljetun verkon haltijaa koske sähkömarkkinalain mukainen siirto- ja liittymishinnoittelun sekä verkko- ja liittämispalveluehtojen etukäteinen valvonta. Tästä huolimatta verkon käyttäjällä on oikeus vaatia hinnoittelua koskevien menetelmien sekä ehtojen vahvistamista jälkikäteen, jolloin verkonhaltijan tulee esittää nämä Energiaviraston vahvistettavaksi. Selkeyttääkseen suljetun jakeluverkon valvonnan periaatteita Energiavirasto on laatinut ohjeen asioista, joita verkonhaltijan tulisi huomioida esittäessään ehtoja tai kohtuullisen hinnoittelun menetelmiä.

Hinnoittelun valvonta

Suljetun jakeluverkon hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta alkaa Energiaviraston annettua verkonhaltijalle menetelmiä koskevan vahvistuspäätöksen. Vahvistusmenettelyyn sekä vahvistettuihin ehtoihin ja menetelmiin sovelletaan valvontalain säännöksiä.

Vahvistuspäätöksestä lähtien kohtuullisen hinnoittelun menetelmien valvonta perustuu neljän vuoden valvontajaksoihin ja vahvistetut menetelmät ovat voimassa kahden jakson ajan.

Valvontajakson kohtuullisen hinnoittelun arvioinnissa sovelletaan yleisiin sähkön jakeluverkonhaltijoihin sovellettavien kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmien periaatteita, joissa hinnoittelun kohtuullisuuden arviointi perustuu verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle laskettavaan kohtuulliseen tuottoon.

Kohtuullisen tuoton laskennassa käytetyn kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä sovelletaan pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, WACC), jossa pääoman keskimääräinen kustannus määritetään huomioiden oman ja vieraan pääoman erilaiset tuottovaatimukset. Suljetun jakeluverkon haltijoiden kohtuullisen tuottoasteen laskennassa käytetään lähtökohtaisesti samaa pääomarakennetta ja laskentaparametreja kuin jakeluverkon haltijoiden osalta.

Kohtuullisen tuoton arvioinnin osana olevien kannustimien osalta Energiavirasto katsoo perustelluksi suljetun jakeluverkon haltijoiden sisällyttävän valvontamenetelmiinsä ensisijaisesti verkon tehokkaaseen kehittämiseen ohjaavan investointikannustimen sekä kustannustehokkuuteen ohjaavan yleisen tehostamistavoitteen.

Lisätietoa: www.energiavirasto.fi/sahkoverkot.

Lue myös

Energiamarkkinat

Miksi sähkön verkkopalvelumaksuissa on alueellisia eroja? - 10 kysymystä sähkön verkkopalveluiden valvonnasta

Suomessa on vajaa 80 paikallista sähkön jakeluverkkoyhtiötä, joilla on sähkön siirrossa ja jakelussa paikallinen monopoliasema. Verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiä eli viranomaisvalvonnan perusteita uusitaan parhaillaan seuraavalle kahdeksalle vuodelle.

06/2023

Energiamarkkinat

Vauhdikkaasti uudistuva energiajärjestelmä edellyttää saumatonta yhteistyötä

Kantaverkkoyhtiö Fingridin uutena toimitusjohtajana 1.1.2024 aloittanut Asta Sihvonen-Punkka haluaa kehittää ja tiivistää kansallista ja kansainvälistä sähkömarkkinayhteistyötä. Dialogia tarvitaan asiakkaiden, markkinatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa.

01/2024

Energiamarkkinat

Sähkömarkkinoiden vuosi 2023 - tuotanto vaihteli, sähkön hinta laski

Sähkömarkkinoilla vuosi 2023 oli tapahtumarikas. Kotimaisen sähköntuotannon määrä kasvoi voimakkaasti ja tuotantopalettia muokkasi Pohjolan suurimman ydinvoimalayksikön käyttöönotto sekä suuri määrä uutta tuulivoiman tuotantoa. Sähkön hinta laski tuntuvasti vuositasolla, mutta tuntihinnoissa oli hyvin suuria vaihteluita. Vuoden aikana nähtiin hintapiikkejä ja ennätysmäärä negatiivisia tuntihintoja.

02/2024