Päästökauppalaitosten kestävän biomassan päästöihin liittyviin kysymyksiin vastaa tässä jutussa Energiaviraston asiantuntija ja aiheesta diplomityön kirjoittanut Aino Järvinen.
1. Miksi osa päästökauppalaitoksista poistuu ETS1-päästökaupan piiristä biomassan käytön vuoksi?
Uusi päästökauppalaki astui voimaan vuoden 2024 alussa. Lain soveltamisalat muuttuivat jonkin verran edelliseen lakiin verrattuna. Yksi muutoksista koskettaa laitoksia, joissa poltetaan kestävää biomassaa. Biomassalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kiinteitä ja kaasumaisia biomassapolttoaineita ja bionesteitä sekä seospolttoaineiden bio-osuutta. Uuden päästökauppalain mukaan ETS1-päästökaupan piiriin eivät kuulu laitokset, joiden kestävän biomassan poltosta aiheutuvat päästöt ovat yli 95 prosenttia laitoksen keskimääräisistä kokonaispäästöistä ajanjaksolla 2019–2023. Päästökauppalain soveltamisalan muutokset ovat lähtöisin päästökauppadirektiivistä. Direktiivinmuutoksessa soveltamisalan muutosta on perusteltu siten, että 95 % raja-arvon käytöllä päästöoikeuksien ilmaisjako mahdollisesti jakautuisi tasaisemmin erityisesti korkean hiilivuotoriskin toimialoille.
2. Mitä tarkoitetaan kestävän biomassan päästöillä?
Päästökauppalaitosten käyttämä biomassa voi olla joko kestävää tai ei-kestävää. Biomassa katsotaan kestäväksi, jos se täyttää kestävyyslain (393/2013) mukaiset vaatimukset. Biomassan kestävyysvaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa joko Energiaviraston hyväksymällä kestävyysjärjestelmällä, kestävyystodistuksilla tai EU-komission vapaaehtoisella järjestelmällä. Biomassan kestävyyskriteereiden täyttymiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten raaka-aineiden alkuperä. Kun biomassa katsotaan kestäväksi, sen sisältämää hiiltä ei katsota fossiiliseksi.
Päästökauppaan kuuluvien laitosten tulee raportoida vuosittain myös kestävän biomassan päästöt, vaikka kestävän biomassan päästöjä ei lasketa laitoksen vuosittaisiin kokonaispäästöihin.
3. Miten päästökauppalaitosten biomassan kestävyysvaatimukset ovat muuttuneet?
Päästökauppalaitosten polttoaineiden kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit perustuvat kestävyyslain vaatimuksiin. Päästökauppalaitosten on pitänyt osoittaa bionesteiden kestävyysvaatimusten täyttyminen vuodesta 2013 lähtien. Myöhemmin neljännen päästökauppakauden alkupuolella kestävyyden vaatimukset laajentuivat myös biomassapolttoaineille. Kaikille biopohjaisille polttoaineille on pitänyt osoittaa kestävyysvaatimusten täyttyminen vuodesta 2023. Kestävän biomassan päästöjen laskennassa on sovellettu aina kyseisen vuoden kestävyysvaatimuksia.
4. Kuinka paljon kestävää biomassaa käytetään Suomen päästökauppalaitoksilla?
Suomen päästökauppalaitoksilla kestävän biomassan poltosta aiheutuvat vuosittaiset päästöt ovat noin 30 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä on noin kaksinkertainen määrä verrattuna päästökauppalaitosten fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuviin päästöihin. Päästökauppalaitosten käyttämästä biomassasta noin puolet on mustalipeää, joka on massan ja paperin tuotannon sivutuote. Suomen päästökauppalaitosten ei-kestävän biomassan päästöt olivat alle 20 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2023. Päästökauppalaitoksilla käytetyimmät biopohjaiset polttoaineet ovat mustalipeä, kuori, erittelemätön teollisuuden puutähde, kuori ja kokopuu- tai rankahake.
5. Mihin päästökauppalaitoksiin muutos vaikuttaa?
Laitoksen kestävän biomassan päästöjen huomiointi päästökaupan soveltamisalaan kuulumisessa vaikuttaa laitoksiin, jotka käyttävät merkittävästi kestävää biomassaa. ETS1-päästökaupan piiristä poistuvista laitoksista yli 90 prosenttia on polttoaineen polttolaitoksia, kuten lämpölaitoksia ja voimalaitoksia. Suomessa biomassaa käytetään merkittävästi myös metsäteollisuudessa, minkä vuoksi myös metsäteollisuuden laitoksia tulee poistumaan ETS1-päästökaupan piiristä. ETS1-päästökaupan piiristä poistuvien laitoksien kestävän biomassan päästöjen osuus kaikkien Suomen päästökauppalaitosten kestävän biomassan päästöistä on noin 35 prosenttia. Toisaalta vain noin prosentti Suomen päästökauppalaitosten fossiilista päästöistä aiheutuu ETS1-päästökaupan piiristä poistuvilla laitoksilla.
6. Mihin ETS1-päästökaupasta poistuvien laitosten päästöt jatkossa raportoidaan?
ETS1-päästökaupan piiristä poistuvilla laitoksilla ei ole enää päästökaupan raportointivelvoitetta vuodesta 2026 lähtien. Jatkossa kyseisten laitosten päästöt lasketaan osaksi taakanjakosektorin päästöjä, kun määritetään Suomen kansallisia kasvihuonekaasupäästöjä.
7. Miten päästökauppasektori ja taakanjakosektori eroavat toisistaan?
Taakanjakosektori koostuu maataloudesta, rakennusten erillislämmityksestä, liikenteestä, jätehuollosta, työkoneista, pienistä teollisuuslaitoksista ja lämpölaitoksista ja fluoratuista kasvihuonekaasuista. ETS1-päästökauppasektoriin kuuluu hyvin erilaisia toimialoja, jotka on kuvattu päästökauppalaissa. Päästökauppasektoriin kuuluu esimerkiksi voimalaitoksia, lämpölaitoksia sekä teollisuuslaitoksia, kuten terästeollisuus ja selluntuotanto. Päästökauppasektorilla laitokset tarkkailevat ja raportoivat päästöjä Energiaviraston hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Taakanjakosektorin päästöt raportoidaan kansallisessa päästöinventaariossa.
8. Miten ETS1-päästökaupan piiristä poistuvat laitokset vaikuttavat taakanjakosektoriin?
ETS1-päästökaupan piiristä poistuvien laitosten vuosittaiset fossiilisten ja ei-kestävän biomassan päästöt ovat noin 200 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Taakanjakosektorin päästöt olivat noin 26,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2022 (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2022). Näin ollen päästöissä tarkasteltuna ETS1-päästökaupan piiristä poistuvien laitosten vaikutus taakanjakosektorin päästöihin on vähäinen. Kuitenkin taakanjakosektorin päästöt ovat laskeneet hitaammin kuin päästökauppasektorin päästöt.
9. Koskeeko ETS2 -päästökauppa ETS1-päästökaupan piiristä poistuvia laitoksia?
ETS2-päästökauppa eli polttoaineen päästökauppa on uusi erillinen päästökauppajärjestelmä, joka otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2025 alkaen. ETS2- päästökaupan soveltamisalaan kuuluvat polttoaineet määritellään uudessa polttoaineen jakelun päästökauppalaissa. ETS2-päästökauppajärjestelmässä päästökaupan velvoitteet koskevat toimijaa, joka on ETS2 -soveltamisalaan kuuluvasta polttoaineesta valmisteverovelvollinen ja luovuttaa sen kulutukseen. Jos ETS1-päästökaupan piiristä poistuva laitos käyttää fossiilisia polttoaineita, osa näistä polttoaineista tulee kuulumaan ETS2 -päästökaupan piiriin. ETS2-päästökaupan suorat velvoitteet kohdistuvat tällöin toimijaan, joka on kyseisestä polttoaineesta valmisteverovelvollinen.
10. Vaikuttako soveltamisalan muutos myös muiden maiden päästökauppalaitoksiin?
Soveltamisalan muutos koskee kaikkia jäsenmaita ja tulee vaikuttamaan myös muiden maiden päästökauppalaitoksiin. Biomassan 95 %-kriteerin täyttyminen tarkoittaa laitostasolla merkittävää biomassan käyttöä. Esimerkiksi muissakin Pohjoismaissa kuin Suomessa käytetään biomassaa lämmön tuotannossa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Lisäksi biomassaa voidaan käyttää polttoaineena muuallakin teollisuudessa.
Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut. Viiteajankohta: 2022. Helsinki: Tilastokeskus.
