Vasta jälkikäteen voi varmasti sanoa, valitsinko edullisimman sopimuksen. Tästä innostuneena päätin selvittää, millainen sähkösopimus minun olisi vuosi sitten kannattanut valita kotiini. Tätä varten tutkin, paljonko olisin maksanut sähköstä erilaisilla sopimuksilla 1.10.2023 – 30.9.2024 välisenä aikana. Siirtomaksut jätin laskelman ulkopuolelle, koska niihin sopimusvalinta ei vaikuta.
Simuloidaan uuden sopimuksen tekemisen haastetta
Halusin simuloida lähtötilannetta, jossa teen kotiini uuden sähkösopimuksen kaksi viikkoa ennen toimituksen alkua. Sen takia tarkastelin erikseen kunkin myyjän 15.9.2023 Energiaviraston ylläpitämässä sahkonhinta.fi -palvelussa tarjoamia tyypillisiä sähkösopimuksia: pörssisähkösopimuksia, toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia sekä yhden vuoden määräaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia ja kulutusvaikutuksellisia hybridisopimuksia. Pörssisähkösopimuksissa ja toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa otin myös huomioon vuoden aikana myyjien mahdollisesti sopimuksiin tekemät hintamuutokset.
Laskelman yksinkertaistamiseksi jätin huomiotta joidenkin myyjien uusille asiakkaille tarjoamat tilapäiset alennukset. Lopulta niiden merkitys sähkölaskuun vuositasolla jää marginaaliseksi. Samaten jätin laskelmasta pidempien määräaikaisten sopimusten lisäksi pois kaikkein erikoisimmat sopimukset, kuten sellaiset, joissa asiakas voi halutessaan kiinnittää osan sähkön kulutuksesta kiinteään hintaan esimerkiksi kuukaudeksi ja lopun ollessa pörssihintaa.
Tarkastelussa sähkölämmitteinen asunto
Laskelmissa käytin esimerkkinä oman sähkölämmitteisen pientalon todellista sähkön kulutusta, joka on noin 16 500 kilowattituntia vuodessa. Omat kulutustiedot ovat haettavissa esimerkiksi Fingridin Datahub-palvelun asiakasportaalista . Laskelman tekemistä helpottaa myös joidenkin myyjien kännykkäsovellukset, joista voi suoraan nähdä päivä-, kuukausi- ja vuositasolla, mikä on ollut oman käyttöpaikan sähkön kulutus, toteutuneella kulutuksella painotettu pörssisähkön keskihinta sekä pörssin tuntihintojen keskiarvo samalta ajanjaksolta.
Kotini sähkönkäytöstä hieman yli puolet tapahtuu iltakymmenen ja aamuseitsemän välillä. Jo ammattini puolesta sähkön hintaan ja omaan kulutuskäyttäytymiseen tulee kiinnitettyä ehkä keskivertokuluttajaa enemmän huomiota. Päivittäiseen parin minuutin rutiiniin kuuluu tarkistaa iltaisin kännykän sovelluksesta pörssin tuntihinnat seuraavalle päivälle. Niiden pohjalta tarvittaessa päätetään, pitäisikö huomenna välttää enemmän kuluttavien sähkölaitteiden käyttöä tiettyinä tunteina vai voiko sähköä käyttää vapaasti mihin aikaan tahansa.
Kulutuksen merkittävään ohjaamiseen halvempaan ajankohtaan riittävät jo muutamat pienet toimet. Vesivaraajan lämmitys sekä auton lataus on ohjattu tapahtumaan automaattisesti yön tunteina, jolloin sähkö on yleensä halvempaa. Lattialämmitystä pystyy tarvittaessa säätämään yöajalle kytkemällä manuaalisesti lämmitys päälle yöksi nukkumaan mennessä ja sammuttamalla aamulla herätessä. Yöllä lämmennyt lattiamassa pitää useimmiten asunnon riittävän lämpimänä myös päiväajan. Lisäksi saunan käyttöä on vältetty kaikkein kalleimpina päivinä. Jos mahdollista, pyykin- ja asianpesukoneen käytön ajankohtaa on mietitty – kuitenkaan jo turvallisuussyistä niitä ei ole lähdetty käyttämään yöaikana.
Pörssisähkösopimus keskimäärin halvin
Kodissani keskimäärin halvimmaksi vaihtoehdoksi olisi kuluneen vuoden aikana tullut pörssisähkösopimus. Pörssisähkösopimuksesta olisin maksanut keskimäärin noin 1 280 euroa.
Vuoden pituisella tarkastelulla pörssisähkö pysyi edullisimpana vaihtoehtona huolimatta talviajan kovemmasta kulutuksesta ja korkeammista tuntihinnoista. Lämmityksen takia vähän yli puolet sähköstä kului kodissani marras-helmikuun aikana. Viimeisten 12 kuukauden jaksolle osui myös viime tammikuun alun kova pakkasjakso, jolloin pörssihinnat pomppasivat korkeimmillaan yli 2 euroon kilowattitunnilta. Vaikka tammikuun sähkölasku olisi pörssisähköllä noussut yli 320 euroon, niin muun ajan halvemmat hinnat olisivat tasanneet pörssisähkösopimuksen vuositasolla edullisimmaksi vaihtoehdoksi.
Erot myyjien tarjoamissa pörssisähkösopimuksissa jäivät lopulta aika pieniksi. Halvimman ja kalleimman tarjotun sopimuksen hintaero oli ainoastaan noin 60 euroa vuodessa. Pientä eroa vuosikustannuksissa selittää se, että myyjien pörssihinnan päälle perimät marginaalit ovat vain muutaman sentin kymmenyksen sisällä. Yhden sentin kymmenyksen ero marginaalissa tarkoittaisi tässä esimerkissä noin 16,5 euron eroa vuosikustannuksessa.
Kulutusvaikutuksellinen hybridisopimus lähes yhtä edullinen
Kulutusvaikutuksellinen yhden vuoden määräaikainen hybridisopimus olisi ollut minulle lähes yhtä edullinen kuin pörssisähkösopimus. Keskimäärin tällainen sopimus olisi vuositasolla ollut noin 40 euroa pörssisähkösopimusta kalliimpi. Keskimäärin hybridisopimuksesta olisin vuodessa maksanut vähän yli 1 320 euroa.
Kun ohjattavaa kulutusta on riittävästi, kulutuksella painotettu pörssisähkön keskihinta on mahdollista saada kuukausitasolla pörssin tuntihintojen keskiarvon alapuolelle. Näiden erotus eli kulutusvaikutus (snt/kWh) olisi datan perusteella muodostunut helmikuukautta lukuun ottamatta negatiiviseksi. Kulutuksen ohjausten ansiosta maksettavaa energiahinta olisi ollut keskimäärin 0,6 snt/kWh alle hybridisopimuksen energiamaksun perushinnan. Suurin negatiivinen kulutusvaikutus olisi syntynyt marras- ja syyskuussa. jolloin pörssihinnoissa esiintyi lyhyillä aikaväleillä suuria hintavaihteluita.
Kulutusvaikutus (snt/kWh)
Hybridisopimuksissa myyjien tarjousten välillä oli selvemmin eroja. Erot sopimusten välillä selittyvät eroilla energiamaksun perushinnassa, jossa myyjillä oli jopa useiden senttien eroja. Kalleimman ja halvimman hybridisopimuksen hintaero olisi merkinnyt liki 590 euroa eroa sähkölaskussa vuodessa, joka vastaa noin 3,5 sentin eroa energiamaksun perushinnassa.
Kaikkein halvimmaksi sähkösopimukseksi minulle olisi tullut erään myyjän tarjoama yhden vuoden määräaikainen hybridisopimus. Tällä sopimuksella vuosikustannukseksi olisi tullut noin 1 170 euroa.
Määräaikaisessa sopimuksessa maksetaan selvää lisähintaa
Vuoden määräajaksi tehty täysin kiinteähintainen sähkösopimus olisi ollut pörssisähkö- ja hybridisopimuksia selvästi kalliimpi. Keskimäärin tällaisesta sopimuksesta olisin maksanut reilut 1 630 euroa. Vuodessa ero pörssisähkösopimukseen olisi siten ollut keskimäärin 350 euroa ja hybridisopimukseen 310 euroa.
Myös eri yhtiöiden määräaikaisissa kiinteähintaisissa sopimuksissa oli merkittäviä eroja. Halvimman ja kalleimman sopimuksen ero olisi ollut yli 550 euroa vuodessa. Halvimmillaan tällaisella sopimuksella olisi päässyt vähän alle 1 500 eurolla, mutta kallein vaihtoehto olisi maksanut jo yli 2 000 euroa vuodessa.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus olisi tullut hyvin kalliiksi
Selvästi kalleimmaksi vaihtoehdoksi olisi tullut valita kotiini toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Tällainen sopimus olisi tullut minulle maksamaan vuodessa keskimäärin 2 290 euroa eli reilun tonnin enemmän kuin pörssisähkösopimus.
Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa myyjien välillä on erittäin suuria eroja. Kallein sopimus olisi maksanut yli kaksinkertaisesti halvimpaan nähden. Halvimmillaankin toistaiseksi voimasta olevasta sopimuksesta olisin silti maksanut vuodessa vähän yli 1 600 euroa. Kalleimmillaan sähkölaskuksi vuodessa olisi tullut liki 3 350 euroa eli vajaat 2 200 euroa enemmän kuin vertailun kaikkein halvimmalla sähkösopimuksella.
Mitä tuloksista on pääteltävissä?
Vertailun tuloksia katsoessa on syytä aluksi korostaa, että otoksessa oli vain oma asuntoni. Siten vertailu pätee täysin vain kyseiseen käyttöpaikkaan ja sähkösopimuksiin, joita oli tarjolla viime vuoden syyskuun puolivälissä.
Tuloksia ei voi täysin yleistää muihin kuluttajiin. Kodissani on merkittävästi sähköä käyttäviä laitteita, kuten vesivaraaja, auton lataus sekä lattialämmitys, joiden kulutusta olen myös aktiivisesti ohjannut halvemmille tunneille. Kerrostaloasunnoissa ohjattavaa kulutusta ei ole vastaavasti käytettävissä. Myös perhetilanne voi vaikuttaa siihen, onko edes mahdollista siirtää sähkön käyttöä halvempaan ajankohtaan.
Jotain suuntaa erilaisten sopimusten kustannuseroista voi kuitenkin nähdä.
Ensinnäkin tuloksista näkee sen, että pörssisähkösopimusten kannattavuutta kannattaa tarkastella pidemmällä jaksolla. Yksittäisten tuntien hintapiikkien tai päivien kalliiden hintojen vaikutukset tasoittuvat vuoden mittaan.
Kovat talven pakkaspäivien hintapiikit eivät välttämättä tee sähkölämmittäjällekään pörssisähkösopimusta kalliiksi verrattuna esimerkiksi kiinteähintaiseen sopimukseen. Itse asiassa kuukausittain katsottaessa määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus olisi ollut minulle pörssisähkösopimusta halvempi ainoastaan tammikuussa 2024. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus olisi ollut keskimäärin kallein vaihtoehto vuoden aikana joka kuukausi.
Ero pörssisähkösopimukseen – eri tarjousten mediaanit (EUR/kk)
Toisena huomiona energiahintaa laskevan negatiivisen kulutusvaikutuksen aikaansaaminen hybridisopimukseen edellyttää aktiivista kulutuksen ohjaamista. Silti tähän on mahdollista päästä jo varsin pienillä toimilla. Kulutusvaikutuksen suuruutta ei toisaalta kannata yliarvioida. Esimerkissäni ohjauksista huolimatta useimpina kuukausina kulutusvaikutus jäi alle puoleen senttiin kilowattitunnilta.
Kolmanneksi määräaikaisissa kiinteähintaisissa sopimuksissa maksetaan lisähintaa hinnan ennustettavuudesta ja sopimuksen huolettomuudesta. Tulosten perusteella vakaudesta olisi tässä esimerkissä joutunut maksamaan vuodessa noin 310 – 350 euroa lisähintaa. Jokainen voi miettiä, pitäisikö itse sopimuksen huolettomuutta tämän arvoisena vai olisiko itse valmis seuraamaan hieman sähkön pörssihintoja ja tarvittaessa ohjaamaan oma kulutustaan.
Omaa sähkösopimusta kannattaa miettiä
Vertailu lisäksi paljasti selvästi, että etenkin sähkölämmittäjän kannattaa miettiä omaa sähkösopimustaan. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus lienee usein passiivisilla asiakkailla, jotka eivät halua lainkaan miettiä ja vertailla sähkösopimuksia. Tässä esimerkissä sähkölämmittäjän kulutusmäärillä passiivisuus olisi jo yhden vuoden aikana tullut erittäin kalliiksi. Ehkä reilulle tuhannelle eurolle löytyy helposti muutakin käyttöä. Ei olekaan ihme, että toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten osuus on ollut koko ajan laskussa.
Eri myyjien sopimustarjousten vaihteluväli vs. mediaani (EUR/vuosi)
Kuluttajan kannattaa myös vertailla eri myyjien sopimustarjouksia. Pörssisähkösopimuksia lukuun ottamatta samanlaisissakin sopimuksissa voi vuositasolla muodostua merkittävä kustannusero sen mukaan, minkä myyjän tarjoaman sopimuksen kuluttaja lopulta valitsee. Energiaviraston ylläpitämä vertailupalvelu sahkonhinta.fi tarjoaa tähän kuluttajille työkalun.
