Sähkömarkkinoiden toimintaan liittyviin kysymyksiin vastaa Energiaviraston sähkömarkkina-asiantuntija Jori Säntti.
1. Mitä jokaisen on hyvä ymmärtää sähkömarkkinoista – miten Euroopan yhteiset sähkömarkkinat toimivat?
Perinteisesti valtiot vastasivat itse omasta sähköntuotannostaan, kuten myös Suomessa aina noin 90-luvun puoliväliin saakka. Aluksi Suomi muodosti muiden Pohjoismaiden kanssa pohjoismaiset tukkusähkömarkkinat, joihin myöhemmin liittyivät myös Baltian maat. Tänään suomalaiset ja pohjoismaiset tukkusähkömarkkinat ovat osa yhteisiä eurooppalaisia sähkön sisämarkkinoita. Euroopan sähkömarkkinat on jaettu useaan tarjousalueeseen, mutta sähkö voi vapaasti siirtyä tarpeen ja markkinatilanteen sekä käytettävissä olevien siirtoyhteyksien mukaan myös näiden alueiden välillä. Suomi muodostaa oman tarjousalueensa. Kun sähkömarkkinat on avattu kilpailulle, voidaan sähköntuotannon resurssit jakaa tehokkaasti eri maiden välillä. Yhteinen sähkömarkkina lisää toimitusvarmuutta ja kuivina aikoina pohjoismaihin voidaan tarvittaessa tuoda sähköä Keski-Euroopasta. Toisaalta viime vuonna esimerkiksi maakaasun vähäinen tarjonta nosti sähkön hintatasoa Keski-Euroopassa, mikä heijastui myös Suomen sähkön hintoihin.
2. Sähkön vuorokausimarkkinat perustuvat marginaalihinnoitteluun. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Sähkön vuorokausimarkkinoilla käydään kauppaa sähköstä seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähkön myyjät ja ostajat asettavat tarjouksensa, joiden perusteella sähköpörssi laskee tuntihinnan siirtokapasiteettien perusteella jokaiselle tarjonta-alueelle. Marginaalihinnoittelun mukaisesti jokainen samalla tarjonta-alueella markkinoille osallistuva maksaa tai saa sähköstä saman tuntihinnan. Käytännössä siis jokainen kilowattitunti energiaa on markkinoilla samanarvoinen, riippumatta siitä, mitä sen tuottaminen maksaa. Tämä on luonnollinen tapa hinnoitella mitä tahansa hyödykettä.
3. Sähkön hintataso on ollut talven aikana varsin korkea. Johtuuko tämä siitä, että sähkömarkkinat ovat rikki?
Ukrainan sodan seurauksena syntyneen tarjontashokin, koronakriisin sekä muun epävarmuuden seurauksena sähkön hinnat ovat vaihdelleet runsaasti sekä yleinen hintataso on kasvanut merkittävästi. Näkisin ennemmin, että korkeat hinnat ja haastava tilanne sähkömarkkinoilla ovat seurausta tapahtuneista muutoksista sähkön ja sähkön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden tarjonnassa ja kysynnässä. Tilanne on toki ollut sähkön ostajien kannalta varsin hankala, mutta itse sähkömarkkinamalli on toiminut suunnitellulla tavalla. Jos hinnan ei annettaisi nousta esimerkiksi tarjonnan vähentyessä, ei markkinoilla olisi nyt syytä korjata tilannetta kasvattamalla tuotantoa investoinneilla tuotantoon tai vähentämällä sähkön kulutusta erilaisilla joustoratkaisuilla.
4. Mitkä ovat nykyisen markkinamallin parhaat puolet?
Euroopan unionin yhtenäiset sähkömarkkinat mahdollistavat kilpailun sekä sähköntuotannon resurssien jakamisen valtioiden rajojen yli. Tämä alentaa sähkön hintoja, lisää joustavuutta poikkeuksellisissa tilanteissa ja samalla osaltaan varmistaa sähköverkon häiriötöntä toimintaa. Markkinoiden kautta saamme myös nähdäkseni parhaiten edistettyä vihreätä siirtymää varmistamalla tehokkaat investointisignaalit uusiin tuotantolaitoksiin ja -tapoihin.
5. Markkinamalli siis toimii suunnitellusti, mutta moni sähkön käyttäjä on pulassa. Mitä nyt pitäisi tehdä?
Sähkön käyttäjiä tulisi toki auttaa sopivilla ja kohdennetuilla tukitoimilla selviämään tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Pitäisin samalla erityisen tärkeänä, että nämä tukitoimet tehdään nykyisen markkinamallin ulkopuolella rikkomatta sitä.
6. EU-tasolla pohditaan parhaillaan muutoksia sähkömarkkinamalliin. Mitä malliin tehtävien muutosten toivotaan saavan aikaan?
Energiakriisi on ymmärrettävästi aiheuttanut suuren poliittisen paineen ongelman ratkaisemiseksi. Euroopan komissio järjesti tammi-helmikuussa 2023 kuulemisen markkinamalliin tehtävistä muutoksista. Muutosten tavoitteeksi kuvattiin tässä yhteydessä sähkön käyttäjien suojaaminen liian suurilta sähkön hinnoilta.
Euroopan komissio pyrkii siis korjaamaan tai kehittämään markkinamallia ja toi konsultaatiossa esille, että mallissa olisi lukuisia puutteita. Merkille pantavaa on, että näitä puutteita ei kuitenkaan yksilöity tai eritelty millään tavalla. Oma näkemykseni on, että markkinamalli on ennemminkin toiminut suunnitellusti, ja korkeat hinnat ovat seurausta poikkeuksellisesta markkinatilanteesta. Tämä ei toki tarkoita sitä, että hankalassa tilanteessa olevia sähkön käyttäjiä ei pitäisi tukea, tai että mallia ei voitaisi kehittää.
7. Jos markkinamallia kuitenkin uudistetaan, mitä mielestäsi muutoksilla pitäisi tavoitella?
Markkinamallin uudistuksessa keskeisemmän tavoitteen tulisi nähdäkseni olla ennemmin pidemmän aikavälin markkinoissa sekä suojausjärjestelmissä ja -mahdollisuuksissa, eikä varsinaisesti lyhyen ajan hinnanmuodostusmekanismissa. Lyhyen aikavälin markkinoilla, kuten vuorokausimarkkinoilla, päivän sisäisillä markkinoilla ja säätösähkömarkkinoilla on keskeinen rooli siinä, miten yksittäiset toimijat saadaan reagoimaan muuttuviin tilanteisiin kulloistakin tilannetta heijastavan markkinahinnan ohjaamana. Jos markkinahintaa ei olisi tai sen muodostumismekanismia häiritään esimerkiksi keinotekoisilla rajoituksilla, on riskinä menettää tämä kuluttajien reagointi. Käytännössä tämä johtaisi myös siihen, että tehopulan riski kasvaisi kireiden tehotilanteiden aikana.
8. Miksi markkinamallin muuttaminen ei ole helppoa ja yksinkertaista? Mihin muutokset voivat johtaa?
Euroopan sähkömarkkinat ovat varsin monimutkainen järjestelmä, jossa on useita keskenään toisistaan riippuvaisia toimintoja. Malliin tehtävien mahdollisten muutosten vaikutukset voivat hyvistä tarkoitusperistään huolimatta olla myös haitallisia ja niiden vaikutuksia koko markkinoilla tai pidemmällä aikavälillä voi olla vaikeata havaita. Tästä syystä näen itse, että eri toteutusvaihtoehdoille tulisi tehdä huolellinen arviointi koskien niiden kokonaisvaikutuksia.
Ottaen huomioon markkinamallin uudistustyölle asetetun erittäin nopean aikataulun, pidän riittävien vaikutusarviointien tekemistä isona haasteena. Väärin mitoitetuilla tai huonosti valmistelluilla muutoksilla voimme saada aikaan monenlaista vahinkoa, kuten esimerkiksi investointisignaalin heikentymistä, markkinoiden tehokkuuden menetyksiä tai kiristyvää tehontarvetta ja sähkön riittävyysongelmia.
9. Mallin muuttamisessa pitää siis olla tarkkana. Mitä Euroopan sähkömarkkinoilla tulisi muuttaa?
Keskeisimmän tavoitteen markkinamallin uudistuksessa tulisi olla ennemmin pidemmän aikavälin markkinoissa sekä suojausmahdollisuuksien parantamisessa, eikä niinkään lyhyen ajan hinnanmuodostusmekanismissa, kuten vuorokausimarkkinoilla. Kun sähkön myyjäyritys pystyy suojaamaan sähkönhankintansa kohtuulliselle tasolle esimerkiksi futuurisopimuksilla toimivilla markkinoilla, voi se myös tarjota määräaikaisia ja kiinteähintaisia sopimuksia kuluttajille, jotka haluavat suojautua hintojen vaihtelulta. Samalla on mielestäni tärkeätä ymmärtää, että yksittäisten toimijoiden suojaukset perustuvat yksilöllisiin riskienhallinnan strategioihin, ja että toimijoilla tulisi olla mahdollisuus päättää itse suojauksistaan. Markkinamallin muutoksilla tulisi pyrkiä lähinnä siihen, että markkinoilla on riittävästi suojausmahdollisuuksia ja että markkinat ovat likvidit.
10. Miten Energiavirasto on mukana sähkömarkkinamallin uudistustyössä?
Euroopan laajuisten sähkömarkkinoiden toiminnan kehittäminen on yksi keskeisistä tehtävistämme, joten markkinamallin uudistustyöhön on pyritty vaikuttamaan tehokkaasti.
Energiavirasto on ollut asiaan liittyen aktiivisesti yhteistyössä muiden pohjoismaisten viranomaisten kanssa energiaregulaattoreiden yhteistyöorganisaatio NordREG:n kautta. Annoimme NordREG:n kautta yhteisen vastauksemme sekä näkemyksiämme kokoavan lausunnon Euroopan komission konsultaatioon helmikuussa. Tämän lisäksi olemme olleet asiaan liittyen aktiivisessa keskusteluyhteydessä kollegoittemme kanssa Euroopan laajuisesti ja osallistuneet tiiviisti EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) kannanmuodostukseen. Energiavirasto on myös lausunut asiassa eduskunnan talousvaliokunnalle sekä antanut näkemyksensä työ- ja elinkeinoministeriölle.
Lue lisää:
Pohjoismaisten energiaviranomaisten yhteistyöorganisaatio NordREG:n lausunto komissiolle
EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) lausunto komissiolle
