Euroopan unionin energiapolitiikan kulmakiviä ovat energian toimitusvarmuus, tehokkaat ja toimivat sisämarkkinat sekä energian tuotannon ja käytön kestävyys. Energiamarkkinoiden keskeisiä tavoitteita ovat siten energian saatavuus keskeytymättömästi ja kohtuulliseen hintaan, energiamarkkinoiden kilpailukyky ja tehokkuus, energiatehokkuuden parantaminen ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen. Nämä tavoitteet ovat myös keskeisessä asemassa Suomen maakaasumarkkinoiden avautuessa kilpailulle vuoden 2020 alussa.
Vuosien ajan kaikki Suomessa käytetty maakaasu on ollut peräisin Venäjältä. Vaikka kaasun toimitus Venäjältä Suomeen on sujunut luotettavasti, riippuvuus Venäjästä ainoana kaasun hankintalähteenä on herättänyt huolta maakaasun toimitusvarmuuden haavoittuvuudesta. Kilpailua maakaasun tukkumarkkinoilla ei ole käyty nimeksikään, sillä yksi vertikaalisesti integroitunut yhtiö on vastannut sekä kaasun maahantuonnista että kaasun siirtoon käytettävästä siirtoverkosta. Näin siitä huolimatta, että Euroopan unioni antoi jo 1990-luvun lopulla ensimmäisen energiapakettinsa energiamarkkinoiden avaamiseksi ja kilpailun tehostamiseksi. Syy Suomen maakaasumarkkinoiden kehityksen hitauteen on kuitenkin ollut selvä. Ilman yhteyttä muihin Euroopan unionin jäsenmaihin markkinoiden eristäytyneisyyttä ei ole voitu päättää.
Markkina odottaa toimijoita
Vuoden 2020 alussa käyttöön otettavan Balticconnector-yhdysputken ja viime vuosina rakennettujen LNG-terminaalien ansiosta kaasua voidaan jatkossa hankkia myös muista lähteistä kuin Venäjältä. Uusien kaasun hankintalähteiden ja avoimien markkinoiden ansiosta kaasun saatavuus ja hinnoittelu eivät jatkossa ole enää harvojen toimijoiden käsissä. Kilpailu tehostuu, kun siirtoverkko eriytetään kaasun maahantuonnista ja sitä kautta uusille toimijoille tulee mahdollisuus toimittaa kaasua avoimilla ja tasapuolisilla ehdoilla Suomen maakaasujärjestelmässä. Kaasun kuluttajat saavat mahdollisuuden kilpailuttaa ja valita kaasun toimittajansa, ja siten myös vaikuttaa ostamansa kaasun hintaan. Lisäksi kaasu voidaan nähdä yhtenä väliaikaisena ratkaisuna vähähiilisyyteen, jos kivihiilen käyttö korvataan yhä enenevässä määrin pienempipäästöisellä maakaasulla.
Toki avautuvien maakaasumarkkinoiden hyödyt tulevat näkyväksi vasta, kun markkinat ovat avautuneet ja kaasun toimitukset Suomen maakaasujärjestelmässä alkavat uuden markkinamallin mukaisesti. Toivottavaa on, että markkinoille tulisi mahdollisimman paljon uusia toimijoita ja että kaasua alettaisiin merkittävässä määrin tuoda myös muualta kuin Imatran rajapisteen kautta. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan maakaasumarkkinat kehittyvät ja mikä on maakaasun – ja biokaasun – asema Suomen energiakentässä pitkällä aikavälillä.